Johtaja kertoi Fennovoiman turvallisuusongelmista Säteilyturvakeskukselle – sai siksi potkut

Fennovoiman emoyhtiö Voimaosakeyhtiö SF antoi noin vuosi sitten potkut johtajalleen, koska tämä oli mennyt oma-aloitteisesti puhumaan turvallisuushuolistaan Säteilyturvakeskukselle. Voimaosakeyhtiö kiisti aluksi irtisanomisen Ylelle.

irtisanominen
Fennovoima.
Salla Vuorikoski / Yle

Säteilyturvakeskus teki vuosi sitten turvallisuuskulttuuritarkastuksen Fennovoimaan ja havaitsi siellä lukuisia ongelmia. Yle uutisoi niistä elokuun puolivälissä. Työntekijät kertoivat viranomaiselle muun muassa painostuksesta, huonosta johtamisesta ja turvallisuusasioiden sivuuttamisesta. Tarkastusta oli edeltänyt useamman huolestuneen työntekijän yhteydenotto Säteilyturvakeskukseen.

Ylen tietojen mukaan yksi viranomaisen puheilla käyneistä henkilöistä menetti työnsä käynnin takia.

Yle kysyi perjantaina Voimaosakeyhtiö SF:n toimitusjohtajalta Jussi Lehdolta, pitääkö paikkansa, että viranomaisen puheilla käynyt johtaja on saanut heiltä potkut käyntinsä takia. Hän kiisti asian jyrkästi.

– Anteeksi, siis Voimaosakeyhtiöstä saanut potkut?

– Tällaisessä väitteessä ei ole mitään perää. Kyllähän meillä on hankkeen aikana ihmisiä tullut ja mennyt. Se on normaalia. Mutta se, että joku olisi lähtenyt sen takia, että on puhunut Säteilyturvakeskukselle, se ei pidä paikkansa, Lehto sanoi.

Mustaa valkoisella

Ylen tietojen mukaan potkut saanut johtaja on Nils Merikanto, jonka tehtävänimike oli liaison officer. Suomeksi sanottuna hänen piti valvoa, että Voimaosakeyhtiön osakkaiden etu toteutuu voimalahankkeessa. Voimaosakeyhtiö edustaa hankkeessa kotimaisia omistajia.

Nils Merikanto
Nils Merikanto, Voimaosakeyhtiö SF:n entinen liaison officerJouni Immonen/Yle

– On totta, että minut irtisanottiin Säteilyturvakeskuksessa käyntini takia. Salassapitosopimukseni kieltää minua kuitenkin puhumasta yhtiön asioista, Merikanto kommentoi Ylelle.

Irtisanomisilmoitus vahvistaa asian. Potkujen syytä koskeva osio asiakirjassa kuuluu:

Irtisanomisperusteena oleva työntekijän menettely liittyy Työntekijän oma-aloitteiseen yhteydenottoon ja tapaamiseen Työnantajan tytäryhtiön toimintaa valvovan viranomaisen kanssa.

Merikannon mukaan irtisanomistilanteessa häntä oli pyydetty kertomaan työtovereilleen, että hän jää eläkkeelle. Hänen mukaansa kollegat eivät olleet uskoneet asiaa, joten hän oli lopulta kertonut tulleensa irtisanotuksi.

“Yhteispeli ei toiminut”

Irtisanomispaperin allekirjoittaja on yhtiön toimitusjohtaja Jussi Lehto, joka kiisti irtisanomisen Ylelle perjantaina.

Yle soitti hänelle uudestaan eilen kysyäkseen, miksi Voimaosakeyhtiö SF oli antanut asiasta väärää tietoa. Lehto väitti edelleen, että Merikantoa ei irtisanottu viranomaiskäynnin takia.

– Meille on tärkeää, että siinä tehtävässä ollaan suoraan ja avoimesti yhteydessä Säteilyturvakeskukseen. Sellainen väite on väärä, että lopputulos mihin tultiin, johtuisi jostain sellaisesta, Lehto vastasi.

Nyt sinä et puhu totta. Olen nähnyt irtisanomisilmoituksen ja siinä selkeästi lukee, että irtisanominen johtuu siitä tapaamisesta ja yhteydenotosta.

– No tuota, tässä on monia asioita, että tämän kyseisen henkilön kanssa yhteispeli ei toiminut mihinkään suuntaan. Ja voi olla, että siinä oli joitain asioita, jotka sen (irtisanomisen) laukaisivat.

Jussi Lehto.
Voimaosakeyhtiö SF Oy:n toimitusjohtaja Jussi Lehto.Salla Vuorikoski / Yle

Lehto selitti lisäksi, että koska kyseessä ei ollut toimitusjohtajasopimuksen tyyppinen sopimus, pelkkä luottamuspulaan vetoaminen ei riitä. Irtisanomisilmoituksessa pitää kertoa konkreettinen syy.

“Teimme herrasmiessopimuksen”

Toimitusjohtaja kieltäytyi aluksi tv-haastattelusta, mutta tuli lopulta maanantaina illalla Ylen kameran eteen selittämään tapausta.

– Teimme tämän henkilön kanssa herrasmiessopimuksen siitä, että me molemmat ilmoitamme ulkopuolelle, että hän jää eläkkeelle. Tähän asti olen yrittänyt tätä herrasmiessopimusta noudattaa, hän totesi.

Lehdon mukaan irtisanotun henkilön kohdalla oli ollut “huomattavasti pidempiaikainen ongelma”.

Teimme tämän henkilön kanssa herrasmiessopimuksen siitä, että me molemmat ilmoitamme ulkopuolelle, että hän jää eläkkeelle.

Voimaosakeyhtiö SF:n toimitusjohtaja Jussi Lehto

– Ehkä se oli eräänlainen piste iin päälle, että hän lähti väärällä tavalla viestimään asioita projektin ulkopuolelle.

Onko tämä viesti muille Fennovoiman parissa työskenteleville, että älkää menkö puhumaan Säteilyturvakeskukselle?

– Ei missään nimessä ole kysymys siitä, että asioista ei pitäisi puhua, vaan kyse on tietenkin siitä, että noudatetaan sovittuja toimintatapoja.

Säteilyturvakeskus: Pitää voida kyseenalaistaa

Säteilyturvakeskuksen apulaisjohtaja Tapani Virolainen kertoo, ettei hän ollut kuullut irtisanomistapauksesta ennen Ylen yhteydenottoa.

– Kyllä se on turvallisuuskulttuuriajatuksen vastaista. Siihen ajatukseen kuuluu, että ihmiset uskaltavat puhua organisaatiossaan eikä heitä tuomita, vaikka he ovat eri mieltä tai kyseenalaistavat organisaation toimintamallin. Tämä on tavallaan äärimmäinen keino, että henkilö tulee viranomaisten pakeille ja kertoo huolistaan. Me otamme nämä huolet vakavasti.

Virolaisen mukaan virasto on käynyt vastaavia keskusteluja Fennovoiman asioista myös muiden työntekijöiden kuin Merikannon kanssa.

– Tapauksia on useampia. Nämä keskustelut, jotka me olemme käyneet Fennovoiman tai siihen liittyvien yhtiöiden työntekijöiden kanssa ovat tietenkin luottamuksellisia. Me emme niistä raportoi Fennovoimalle, Virolainen sanoo.

Voimaosakeyhtiöstä irtisanottu Merikanto kertoo Ylelle, että hän oli ilmoittanut työnantajalleen olevansa menossa käymään Säteilyturvakeskuksessa ja informoinut myöhemmin, mitä asioita tapaamisessa oli käyty läpi.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka/Fennovoima/Klaffi

Liian kiire?

Virolaisen mukaan Säteilyturvakeskus huomioi työntekijöiden luottamuksellisesti kertomia huomioita tarkastuksessaan ja sai omissa haastatteluissaan samantyyppisiä viestejä.

Säteilyturvakeskus totesi omassa selvityksessään muun muassa, että yhtiössä aikataulut on asetettu turvallisuuden edelle.

Voimaosakeyhtiön toimitusjohtaja Jussi Lehto, onko siellä kotimaisten omistajien joukossa sellainen tuli takapuolen alla, että nyt pitää mennä vain nopeasti eteenpäin?

– Tottakai projekteissa aikataulut ja kustannukset kiinnostavat omistajia. Kyllä tämäntyyppisessä hankkeessa kaikki omistajat kuitenkin täysin ymmärtävät, mistä on kysymys. Turvallisuusasioihin käytetään kaikki se aika, mitä tarvitaan, Lehto vakuuttaa.

Aiheesta lisää illan A-studiossa kello 21.00 alkaen.