1. yle.fi
  2. Uutiset

Hei landepaukku katso, miten ajat! Rekisterikilvet kertoivat ennen kotiläänin

Nykyauton rekisterikilpi on persoonaton joukko kirjaimia ja numeroita. Ennen se paljasti mistä esimerkiksi Helsingin liikenteessä sompaileva oli kotoisin: Jos ensimmäinen kirjain oli X, autoilija oli Keski-Suomesta, jos H, Hämeestä.

ilmiöt
Virpi Äijö
Rekisterilaattoja on muutettu Suomessa monta kertaa. Mustat kilvet saivat valkoiset reunukset 60-luvulla. Virpi Äijö

Valtaosa läänitunnuksista oli loogisia tyyliin O-Oulu, M-Mikkeli, U-Uusimaa. Helsingissä autot rekisteröitiin ensin aakosjärjestyksessä A ja B -kirjaimilla.

Rekisteröinti aloitettiin Suomessa kaupungin mukaan ja numerojärjestyksessä: Helsingfors-1. Ensimmäinen yhtenäinen ja läänin kertova kilpijärjestelmä otettiin käyttöön vuonna 1922.

– Kilvissä oli yksi kirjain ja 4 numeroa. Vaasan läänin VA oli poikkeus erotuksena Viipurin läänin V:stä. VA-laitettiin niin yhteen, että se oli melkein kuin yksi kirjain, naurahtaa kilpiharrastaja, virtuaalisen rekisterikilpimuseon perustaja Jukka Repo.

Valkopohjaiset kilvet 1970-luvulta

Läänien tunnuskirjaimet katosivat autojen rekisterikilvistä vasta 1980-luvulla. Vuosikymmen aikaisemmin ruvettiin jo joustamaan: jos osti käytetyn, eri läänissä rekisteröidyn auton, ei rekkaria tarvinnut enää vaihtaa kotiläänin kilviksi.

Ei kukaan pystynyt alkumetreillä ennustamaan autojen tulevaa määrää ja luomaan järjestelmää, joka olisi kattanut kaikki tulevaisuuden tarpeet.

Kilpiharrastaja Jukka Repo

Vuosittaisesta uusimispakosta päästiin eroon jo 1960-luvulla. Aikaisemmin käytössä olleet rautaiset, helposti ruostuvat kilvet korvattiin uudella materiaalilla, eikä vasempaan yläkulmaan vaadittu enää vuosilukua.

Koko, malli, väri ja kirjasintyyppi ovat vaihdelleen vuosikymmenten saatossa. 1960-luvulla mustat kilvet saivat valkoisen reunuksen. Nykymalliset 6-merkkiset, valkoisella heijastavalla pohjalla olevat rekisterikilvet, tulivat autoihin vuodesta 1972 alkaen.

Nykyinen merkintätyyli ei riitä loputtomiin

Kilpijärjestelmää on jouduttu uusimaan monta kertaa, koska vanhat järjestelmät eivät ole riittäneet autokannan kasvaessa.

Arvion mukaan vielä on valmistamatta noin 15 000 000 tunnusta, joita käytetään eri ajoneuvoluokille.

Erityisasiantuntija Mari Andersson, Trafi

– Ei kukaan pystynyt alkumetreillä ennustamaan autojen tulevaa määrää ja luomaan järjestelmää, joka olisi kattanut kaikki tulevaisuuden tarpeet, Repo toteaa.

Kilpiuudistuksen edessä ollaan myös tulevaisuudessa, kun merkit eivät enää riitä nykyjärjestelmällä.

– Arvion mukaan vielä on valmistamatta noin 15 000 000 tunnusta, joita käytetään eri ajoneuvoluokille. Tunnukset riittävät vielä useamman vuosikymmenen ajalle, kertoo erityisasiantuntija Mari Andersson Trafista.

Erilaisia uudistusvaihtoehtoja on jo Anderssonin mukaan mietitty, mutta päätöksillä ei ole vielä kiire.

Lue seuraavaksi