”Kollegalle tuli tehtävä, että marsu lipputangossa” – Eläinpelastaja lähtee sekä koti- että villieläimen avuksi

Siimoihin sotkeutunut joutsenen poikanen on yksi Helsingin pelastuslaitoksen eläinpelastajien tyypillisistä tehtävistä. Eläinpelastajat eivät valikoi autettavia eläimiä, mutta Korkeasaaren Villieläinsairaalassa osa huonokuntoisista eläimistä joudutaan lopettamaan.

Kotimaa
Vesa Nurminen ja Ville Vepsäläinen.
Millaisia eläimiä pelastuslaitos pelastaa ja miten niitä hoidetaan Korkeasaaren Villieläinsairaalassa? Vieraina ylipalomies, eläinpelastusvastaava Vesa Nurminen Helsingin pelastuslaitokselta ja kuraattori Ville Vepsäläinen Korkeasaaren Villieläinsairaalasta.

Helsingin pelastuslaitoksen kokeneelle eläinpelastajalle Vesa Nurmiselle mikään eläinten auttamiseen liittyvä ei ole vierasta. Nurminen kertoo, että yksi hänen uransa erikoisimmista tapauksista oli se, kun kollegalle tuli tehtävä alkutiedolla ”marsu lipputangossa”.

– Oudoksutti tietysti, että mistä on kyse. Marsu oli mennyt lipputankoon tangon juuresta, noussut pystyyn eikä mahtunutkaan kääntymään ympäri, Nurminen sanoo Ylen aamu-tv:n haastattelussa.

Nurmisen mukaan lapset olivat hädissään, kun marsusta näkyi vain vähän hännänpäätä ja takajalkoja. Lopulta Nurmisen kollega sai ujutettua marsun samaa reittiä pois, kuin mitä se oli mennytkin.

Marsua tavallisempi tapaus eläinpelastajille on siimoihin sotkeutunut joutsenen poikanen. Joskus linnun kyljessä voi olla uistin kiinni. Tällaiset linnut voivat olla vaikeita autettavia.

– Yleensä ne liikkuvat kovaa, mutta pyrimme saamaan ne kiinni. Jos voimme saman tien irrottaa uistimen ja vapauttaa linnun, niin teemme sen. Jos emme voi, niin sitten toimitamme linnun Korkeasaareen Villieläinsairaalaan hoitoon, Nurminen sanoo.

Kolmasosa pääsee takaisin luontoon

Nurminen kertoo, että pelastuslaitoksen eläinpelastajat lähtevät auttamaan kaikkia pulassa olevia eläimiä, olivatpa ne koti- tai villieläimiä. Villieläinsairaalassa asiantuntijat sitten arvioivat, mitkä eläimistä voidaan palauttaa luontoon ja mitkä joudutaan lopettamaan.

Kuraattori Ville Vepsäläinen Korkeasaaren Villieläinsairaalasta kertoo, että noin kolmasosa heille tuoduista eläimistä pääsee takaisin luontoon. Villieläinsairaalaan tuodaan noin 900 potilasta vuodessa. Niistä puolet on nisäkkäitä, valtaosa siilejä ja oravia.

– Jos ne ovat täysikasvuisia eläimiä, ne ovat jollain tavalla loukkaantuneita. Toinen ryhmä ovat lintujen tai nisäkkäiden orvoksi jääneet poikaset, Vepsäläinen sanoo.

Aivan äskettäin sairaalassa oli hoidettavana mehiläishaukka. Vepsäläinen kertoo, että ensin haukka oli hoidossa sisällä, minkä aikana seurattiin, että se alkaa syödä. Tämän jälkeen eläinlääkäri tarkasti, että linnun siivissä ei ollut murtumia. Sitten haukka harjoitteli lentämistä ja saalisti myyriä Villieläinsairaalan isossa ulkohäkissä. Lopulta Vepsäläinen vapautti mehiläishaukan takaisin luontoon.

– Petolinnun pitää pystyä lentämään sataprosenttisen hyvin, että se saa ruokansa saalistettua, Vepsäläinen sanoo.