Suomen metsissä elää tuhansia lähes tuntemattomia lajeja

Suomen metsien puuttellisesti tunnettuja lajeja on kartoitettu vuosien ajan laajassa tutkimusohjelmassa. Aivan uusia lajeja on löytynyt satoja.

kuusi (mäntykasvit)
Vanhasta puusta kasvaa ties mitä.
Jenny Huttunen / Yle

Kuusimäen metsä Muuramessa on ollut unholassa yli 150 vuotta. 1800-luvulla metsä kaskettiin, sen jälkeen sitä ei ole hakattu eikä hoidettu.

– Kaskihistoria näkyy metsässä edelleen, se on tuonut lehtipuita ja lehtomaisuutta. Kun metsä on sitten ollut pitkään koskemattomana, täällä on runsaasti esimerkiksi koivulahopuuta ja sitä kautta koivulahopuuhun sitoutunutta lajistoa, sanoo tutkija Panu Halme Jyväskylän yliopistosta.

Syvällä Kuusimäen metsässä lojuukin sikin sokin lahoja runkoja. Ruskolahottajasienen pehmentämillä rungoilla kasvaa kuusentaimia.

– Tämä runko on nyt kehtopuu, eli se muodostaa turvallisen hyvän kasvualustan näille kuusentaimille, Halme kertoo .

Kehtopuu ei ole turha nimi. Lahosta rungosta kasvavilla kuusilla on muun muassa vähemmän juuristotauteja kuin suoraan maasta kasvavilla. Talousmetsistä lahorungot puuttuvat.

Lajeja, joita kukaan ei tunne

Suomen metsät ovat edelleen suurelta osin tuntemattomia. Vähän tunnettuja lajeja on tuhansia, ja Ympäristöministeriön rahoittama laaja tutkimusohjelma löysi 550 kokonaan uutta lajia. Suurin osa tuntemattomista lajeista on toki vaikeasti havaittavia tai elää suorastaan piilossa.

Eurooppalaiset tutkijat ovat yrittäneet selvittää, että mitä ne ovat.

Panu Halme

– Me tiedämme hävettävän vähän metsäluonnostamme. Täältä kaapaisimme yhden haapamaapuun sisältä pari sieninäytettä, ja nyt eurooppalaiset tutkijat ovat yrittäneet selvittää, että mitä ne ovat. Kummallekaan ei ole löydetty minkäänlaista tieteellistä nimeä, kertoo Halme

Metsäluonto elää toki ilman nimiäkin, mutta jos lajiston ekologiaa ja biologiaa ei tunneta, riski lajistohävikkiin kasvaa.

– Samalla kun selvitämme lajeille nimiä, yritämme myös selvittää niiden biologiaa. Muuten saatamme vahingossa hoitaa metsiä tavalla, jossa nämä lajit eivät selviä, Halme toteaa.

Kymmeniä uhanalaisia

Muuramen Kuusimäkeä on tutkittu jo kymmenkunta vuotta.

– Paljon on opittu. Esimerkiksi hämyisessä kuusimetsässä makaava koivulahopuu on tärkeämpää kuin olemme ajatelleet, eikä sellaisia olosuhteita löydy enää juuri mistään, Halme sanoo.

Erikoisin Kuusimäestä löytynyt laji on Halmeen mukaan lehtilahopuulla kasvava erittäin uhanalainen sieniharvinaisuus peikonmalja.

– Sitä on nyt löytynyt kahdesta metsästä Suomessa. Peikonmaljan lisäksi täältä on löytynyt kymmeniä uhanalaisia sienilajeja.