Kun vain toinen tahtoo lapsen

Nuoruuttaan venyttävät parit eivät välttämättä edes tiedä, milloin perheen perustamisessa tulee kiire.

terveys
nainen katsoo päiväkotilapsia
Tanja on halunnut äidiksi koko ikänsä.

Tanja oli vannonut itselleen varjelevansa kipeintä toivettaan, mutta silti hän pyörsi päätöksensä. Mies oli ihana, luotettava ja lupasi päättää, haluaisiko hänkin perheen.

Tuttavuus oli alkanut kaveripohjalta. Niinpä pari luotti toisiinsa jo ensimmäisillä treffeillä. Puheenaiheet menivät pintaa syvemmälle. Oletko uskonnollinen? Kannatatko jotain aatetta? Niin, ja tahdotko lapsen?

Vielä kolmekymppisenä Tanja oli ajatellut, että aikaa lisääntymiselle vielä riittää.

– Mutta nyt 37-vuotiaana tunnen, että parasta ennen -päiväni alkaa olla tämän asian suhteen mennyttä.

lapsi potkulautailee
Mikko Ahmajärvi / Yle

Hedelmällisyys on kimurantti asia. Mielikuvat ja todellisuus eivät aina kohtaa. Tutkimusten mukaan naisen mahdollisuus tulla raskaaksi alkaa heikentyä 35. ikävuoden jälkeen, mutta suomalaisten ymmärrys otollisten vuosien rajallisuudesta jättää toivomisen varaa.

Joka viides 20–50-vuotias nainen luulee, että hedelmällisyys kääntyy laskuun vasta nelikymppisenä. Saman tai vielä hataramman luulon varassa on miltei puolet miehistä.

– Pidentynyt nuoruus on nykyään yleinen ihanne. Aikuisten elämää ilman rajoituksia. Naisen biologia on kuitenkin sama kuin sata vuotta sitten. Eivät parit välttämättä siis työnnä perheajatuksiaan syrjään tietoisesti. Mahdollinen kiire ei vain tule monilla edes mieleen, parisuhdekeskuksen johtaja Heli Vaaranen Väestöliitosta sanoo.

Haluan ajatella lapsen parasta, joten toinen vanhempi tarvittaisiin.

Tanja

Tanjaa kiehtoi äidiksi tuleminen jo nukkeleikeistä lähtien. Lapsirakkaana hän teki yläasteen harjoittelut päiväkodissa, hoiti tuttavansa tytärtä lukioiässä ja alkoi aikuisena matkustaa tiuhaan siskonsa perheen luo.

– Omalta lapselta haluaisin oppia asioita, kuunnella hänen keksimiään tarinoita ja elää ihan tavallista arkea korvatulehduksineen.

Tanjan kummipojan vauvajuhlissa kymmenkunta naista juhli vielä syntymätöntä lasta. Kaikki olivat äitejä tai raskaana, paitsi Tanja. Oli selvää, kuka ei kuulunut joukkoon. Se kirpaisi syvältä.

Vieraiden kyselyt Tanjan mahdollisesta jälkikasvusta toistuivat läheisten lasten syntymäpäivillä.

Poikaystävä matkusti Tanjan mukana hoitamaan siskon lapsia ja kyseli siskon mieheltä isyydestä. Pariskunta pohti, mistä päin kaupunkia hankittaisiin yhteinen asunto.

Kiire ei tule monilla edes mieleen.

Heli Vaaranen

Vastakohdat vetävät toisiaan puoleensa. Temperamenttinen ja hiljainen päätyvät pariksi, kotikissa valitsee reissaajan, kitupiikki tuhlarin. Rakastuneilla elää harhakuvitelma mahdollisuudesta muuttaa toista.

– Jokaisella on haave onnellisuudesta. Mutta tämä perhehaave vaatii kuitenkin toimia, yhteisiä toimia, sanoo Väestöliiton Heli Vaaranen, joka on blogikirjoituksillaan herätellyt suomalaisia (siirryt toiseen palveluun) ottamaan omat lapsihaaveensa vakavasti ja siirtymään erimielisistä puolisoista eteenpäin.

Onnellisessa parisuhteessa kumppani arvostaa toisen päämääriä elämässä ja hakee yhteistä suuntaa. Mikäli jokin puheenaihe saa puolison tolaltaan, se kuitenkin jätetään herkästi kokonaan pois yhteisten puheenaiheiden joukosta.

Väestöliiton perhebarometrien perusteella puolisoiden erilaiset näkemykset lastensaannista lisäävät eroajatuksia ja eroja.

Voi ei, olemme näin isosta asiasta eri linjoilla.

Tanja

Tanjan ja poikaystävän perhekeskustelut alkoivat ajautua niin ahdistuneiksi, että he sopivat viettävänsä kesän ilman aiheen jatkuvaa vatvomista. Asia kuitenkin tykytti takaraivossa, sillä jo Tanjan aikaisempi suhde oli kariutunut osin siihen, että Tanja tahtoi lapsen mutta mies ei.

Siskolleen Tanja suri monesti, ettei ollut päässyt edes yrittämään raskaaksi tulemista. Sisko lupasi vaikka luovuttaa munasolujaan, jos tilanne sitä vaatisi.

– Olen ehtinyt myös harkita, pitäisikö yrittää hankkia lasta yksin lapsettomuusklinikalla. Mutta sairastan migreeniä, enkä tällä terveydellä pystyisi siihen yksin, yöheräämisineen kaikkineen. Haluan ajatella lapsen parasta, joten kyllä siinä toinen vanhempi tarvittaisiin.

kaksi lasta pihatiellä
Mikko Ahmajärvi / Yle

Lisääntymistä voi parisuhteessa epäillä kumpi vain. Mies voi potea lapsenkaipuuta naista enemmän. Ja haluttoman syy pysyä perheettömänä voi olla synkän puntaroinnin tulos. Onko tähän maailmaan turvallista tehdä lisää lapsia? Eikö jo ole paljon pieniä, joita kukaan ei auta? Onko minusta vanhemmaksi – saati tällä perimällä?

Psykologi Marjo Tossavaisen mielestä lisääntymisasiassa pitääkin pystyä arvokeskusteluun avoimesti jokaisen omista lähtökohdista eikä ympäristön toiveita myötäillen.

– Mitä enemmän meille syntyy lapsia, jotka ovat oikeasti haluttuja, joiden kanssa halutaan olla, ja jotka halutaan kasvattaa selviämään elämässä, se on myös yhteiskunnan etu, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiössä nuoria aikuisia tapaava Tossavainen pohtii.

tyhjä pihatie
Mikko Ahmajärvi / Yle

Tanjan poikaystävä teki päätöksensä. Hän ei halunnut lapsia. Tanjan mukaan suurin syy oli se, että mies tarvitsi paljon yksinoloa eikä uskonut perhe-elämän keskellä sitä enää saavuttavansa.

– Hän olisi halunnut elää vaikka loppuelämänsä kanssani, kahdestaan. Minun vaihtoehtoni olivat joko menettää rakastava mies tai hylätä unelma tulemisesta jonain päivänä äidiksi. Tuntui, että sydämeni särkyi joka tapauksessa.

Tanja päätti erota, kun takana oli yhdeksän yhteistä kuukautta. Hän ei silti koe ajan menneen hukkaan. Eikä hän suostu katumaan, että pyörsi päätöksensä olla sitoutumatta lasten suhteen epävarmaan mieheen. Tanja sentään sai kumppaniltaan mietityn vastauksen ja perusteluja.

– Mitä järkeä olisi pitää mielipiteet lapsensaannista omana tietonaan, olla kenties vuosikausia yhdessä ja vasta sitten todeta, että voi ei, olemme näin isosta asiasta eri linjoilla?

Edelleen Tanja varjelee kipeintä toivettaan. Ja pian hän täyttää 38 vuotta.

Juttuun on haastateltu myös tutkija Anneli Miettistä ja tutkimusprofessori Osmo Kontulaa Väestöliitosta.

A2 Lisääntymis-ilta etsii ratkaisuja syntyvyyden laskuun ja sen tuottamiin ongelmiin. Maanantaina 12.9. klo 21.30 Yle TV2. #a2ilta