Pohjois-Karjalan ainoasta vuorineuvoksesta elämäkerta: ajoi Ladalla ja viihtyi duunareiden seurassa

S. A. Tervoa pidetään itäsuomalaisena suurmiehenä, joka muistetaan kansanomaisena rakennusyhtiön johtajana ja vaikuttajana.

kirjallisuus
Vuorineuvos S.A. Tervo
S. A. Tervo -säätiö

1950- ja 60-luvuilla Itä-Suomi vajosi maaltamuuton ja työttömyyden myötä taantumaan. Vuonna 1953 Sulo Albin Tervo perusti Joensuuhun oman rakennusliikkeen.

Tervo Oy:stä kohosi lopulta koko Itä-Suomen suurin rakennusyhtiö, joka työllisti kansaa ja kehitti rakennustoimintaa.

S. A. Tervosta tänään elämäkerran julkaissut tutkija Jukka Partanen sanoo, että Tervo on yksi tärkeimpiä henkilöitä, jotka nostivat Itä-Suomen jaloilleen.

– Hän oli paitsi aluerakentamisen pioneeri niin myös erittäin merkittävä yhteiskunnallinen vaikuttaja. Tervo on ehdottomasti yksi koko Itä-Suomen suurmiehistä, Partanen linjaa.

Idän suhteet ja Lada

S. A. Tervo on Pohjois-Karjalan ainoa vuorineuvoksen arvonimen saanut henkilö.

Hän toimi monissa valtakunnallisissa talouselämän ja politiikan luottamustehtävissä. Hän oli esimerkiksi teollisuustoimikunnan ja maakuntaliiton hallituksen jäsen.

Itänaapuriin, Neuvostoliittoon, hänellä oli hyvät suhteet rakennusviennin myötä. Hänen yhtiönsä oli muun muassa rakentamassa kaasuputkea Siperiaan.

– Rakentaminen toi hänelle paljon suhteita itänaapuriin ja sitä kautta hän innostui hankkimaan itselleen useamman Ladan. Näin hän halusi tukea tätä bilateraalista kauppaa ja kehotti muitakin tekemään niin, Partanen sanoo.

Kansanmies ja nikkaroija

Tutkija Partanen myöntää, että Tervon siviilielämää värittävät monet kaupunkilegendat aina naisseikkailuista salaseuroihin kuulumiseen.

Eräs piirre kuitenkin toistuu jatkuvasti miehen luonteesta puhuttaessa.

– Hän tuli erittäin hyvin toimeen omien työntekijöidensä ja tavallisten kansanmiesten kanssa. Heidän kanssaan hän mieluummin keskusteli kuin herrojen kanssa, Partanen kertoo.

Kotioloissa kiireistä vuorineuvosta ei paljoa näkynyt. Kotona ollessaan hän ilahdutti lapsia muun muassa kädentaidoillaan.

– Muistan selvästi, että sain nukensängyn ja se oli äärettömän suuri lahja. Kyllä hän käsistään oli taitava rakentaja, vuorineuvoksen tytär Maisa Tervo muistelee.

S. A. Tervo syntyi Nurmeksessa 1920. Hän menehtyi vaikeaan sairauteen vuonna 1998.

Jukka Partasen kirja on ensimmäinen vuorineuvos Tervosta julkaistu elämäkerta.