"Nasalta on paukut loppu" – hakee ideoita Marsin asuttamiseen Suomesta

Tampereen ammattikorkeakoulu on mukana Yhdysvaltain avaruus- ja ilmailuhallinto Nasan ohjelmassa, jossa ratkotaan Marsin asuttamista.

tiede
Veli-Matti Järn (keskellä) ryhmänsä kanssa tekemässä spagetti-vaahtokarkki-rakennelmaa.
Klikkaa kuvaa ja katso uutisjuttu tamperelaisopiskelijoiden Mars-projektista.

Nauru raikaa ja englanninkieliset huudahdukset täyttävät luokkahuoneen Tampereen ammattikorkeakoulussa, kun avaruustieteen ryhmän jäsenet kokoavat yhdessä mahdollisimman korkeaa luomusta. Erityisen avaruudellisia eivät ryhmien materiaalit ole: korkea luomus täytyy saada kasaan kahdestakymmenestä spagettitikusta, jaardista teippiä ja narua sekä vaahtokaramellista.

Näillä materiaaleilla ei tehdä innovaatioita Marsin matkalle, vaan tarkoituksena on ryhmäytyminen sekä erehdysten ja uudelleen yrittämisen kautta oppiminen. Noin 15 oppilaan ryhmä on kuitenkin mukana 15 opintopisteen arvoisella kurssilla, jossa tehdään yhteistyötä esimerkiksi Nasan kanssa.

Nasalta on paukut loppu

Tampereen ammattikorkeakoulu on mukana Yhdysvaltain avaruus- ja ilmailuhallinto Nasan Epic Challenge -ohjelmassa, jossa ratkotaan Marsin asuttamista. Nasa on tehnyt aiemmin yhteistyötä yhdysvaltalaisten yliopistojen ja monien yritysten kanssa. Nyt avaruusjärjestössä ajatellaan, ettei sieltä ole mahdollista saada kaikkia sellaisia innovaatioita, mitä Mars-lennoilla tarvitaan. Tamperelaisten lisäksi mukana ovat mm. Itä-Suomen yliopisto ja Karelia-ammattikorkeakoulu.

Tampereella opiskelijaryhmää vetävä Antti Perttula kertoo, että aloite yhteistyöstä suomalaisten korkeakoulujen ja ammattikorkeakoulujen kanssa on tullut Nasalta.

Mun isä sanoi aina, että Jenna sä oot pieni ja universumi on iso, mutta kaikkea silti pystytään tekemään ja sinusta löytyy potentiaalia.

Jenna Rosenberg

– Nasalta on yksinkertaisesti paukut loppu. Siellä ei tiedetä, miten ihmisiä saadaan Marsiin tai miten ihmiset selviäisivät siellä hengissä. Nyt he haluavat ideoita ympäri maailmaa, ja Suomi on ollut ensimmäinen Yhdysvaltojen ulkopuolella oleva paikka, mihin Nasa on ottanut yhteyttä, Perttula kertoo.

Kyseessä on siis ensimmäinen kerta, kun Nasa avautuu näin laajasti ulospäin. Avaruusjärjestö tahtoo avoimia uusia ideoita kaikkialta. Yksi syy Suomen valikoitumiseen Nasan yhteistyökumppaniksi on Perttulan mukaan Suomen hyvä maine koulutusalalla.

– Meillä on ollut hyvin paljon innovatiivisuutta Suomessa. Nokia on Nasalla hyvässä muistissa. Pienenä maana Suomi on liukasliikkeinen ja nopea eli meillä ei ole ison maan kankeutta. Lisäksi täällä ollaan hyvin innostuneita uusista asioista, Perttula pohtii Suomen yliopistojen ja korkeakoulujen sekä Nasan yhteistyön pontimia.

Jenna Rosenberg (vasemmalla) tekemässä yhdessä opiskelijatoverinsa kanssa spagetti-vaahtokarkki-rakennelmaa.
Petri Aaltonen / Yle

Astronautin luennoilla ollaan tarkkana ja keskustellaan

Tampereen ammattikorkeakoulun ja avaruusjärjestön yhteisellä kurssilla on hyvin laaja skaala eri alojen opiskelijoita. Heitä löytyy lentokonetekniikasta, ympäristötekniikasta, tietotekniikasta, konetekniikasta sekä bisnespuolelta.

Tietotekniikan opiskelija Jenna Rosenberg on niin innostunut avaruusaiheesta ja Marsista, että hän aikoo tehdä aiheesta ammattikorkeakoulun lopputyön.

– Minun omat intressini ovat avaruuden puolella ja uskon tästä olevan hyötyä myös työpaikan saamisessa, keväällä Tampereen ammattikorkeakoulusta valmistuva Rosenberg kertoo.

Siellä ei tiedetä, miten ihmisiä saadaan Marsiin tai miten ihmiset selviäisivät siellä hengissä.

Antti Perttula

Jenna Rosenbergille kipinän kiinnostukseen avaruuden asioista antoi hänen oma isänsä. Heidän perheessään on pienestä asti puhuttu asioista maan ja taivaan välillä, ja kannustusta alan opiskeluun on kotoa satanut.

– Mun isä sanoi aina, että Jenna sä oot pieni ja universumi on iso, mutta kaikkea silti pystytään tekemään ja sinusta löytyy potentiaalia, Jenna Rosenberg muistelee.

Samassa tiimissä työskentelevä Veli-Matti Järn kertoo tekemään pääsemisen syyhyn vain kasvavan päivä päivältä ja Nasan astronautin Charles Camardan Joensuusta lähetettävien etäluentojen olleen varsin mielenkiintoisia.

– Camarda on hyvin lennokas ja innostava kaveri kertomaan avaruusmatkailusta muutakin kuin pelkkää teknistä tietoa. Kyllä tässä kuitenkin saa hereillä olla, että astronautilta saa kaiken mahdollisen tiedon. Tarkkana saa olla myös yhdysvaltain englannin kanssa, mutta kyllä se on hyvin uponnut, Järn nauraa.

Veli-Matti Järn (oikealla) katselee ryhmänsä kanssa tekemää spagetti-vaahtokarkki-rakennelmaa.
Petri Aaltonen / Yle

Vesi on vanhin voitehista, tamperelaisten innovaatioissakin

Tamperelaisten tiimin innovaatiot Marsin asuttamiseen ja sinne matkustamiseen liittyvät veteen. Vettä ei voida tuoda Marsissa asuville ihmisille säiliöittäin, eikä sitä saada suoraan hanasta. Seuraavan yhdeksän kuukauden aikana tamperelaisopiskelijat luovat tämän elintärkeän aiheen ympärille uusia omia ideoitaan, joita lähdetään kevään korvalla esittelemään avaruusjärjestölle.

Seuraava mahdollinen tutkimuslento Marsiin on suunnitteilla vuonna 2018, joten tamperelaisten tulee pitää kiirettä. Jennan ja Veli-Matin usko omien tuotosten pääsystä mukaan Mars-projektiin ei kuitenkaan ole aikasidonnainen.

– Kaksi vuotta on lyhyt aika, mutta kun yhdessä tehdään ja painetaan töitä, niin vuosi 2018 olisi jo ultimaattinen saavutus. Tärkeintä olisi, että jossain vaiheessa näkisi avaruudessa omia tuotoksia. Silloin ei ole väliä, onko tuo aika kaksi tai viisi vuotta, Veli-Matti Järn painottaa.