Venäjä sotii Syyriassa, mutta vaikenee yksityisen yhtiön tuesta

Syyskuun lopussa vuosi sitten Venäjä aloitti pommitusoperaationsa ja Syyrian sodassa alkoi uusi vaihe.

Ulkomaat
Venäläisiä BTR panssariajoneuvon päällä.
Venäläissotilaita lähellä Palmyran rauniokaupunkia huhtikuussa 2016Tom Kankkonen / YLE

On selvää, että Venäjä käy Syyriassa sotaa, mutta se, mihin sotaretkeä pitäisi verrata, on vaikeampi kysymys.

Olisiko sopiva vertailukohde Krimin valloitus vai peräti Neuvostoliiton aikoinaan käymä Afganistanin sota? Kuinka isoon operaatioon Moskova on Syyriassa lähtenyt?

– Kun otetaan huomioon Venäjän asevoimien koko ja suorituskyky, niin ei tämä operaatio varsin mittava ole, luonnehtii Maanpuolustuskorkeakoulun tutkija, kapteeni Juha Kukkola.

Kukkola tietää mistä puhuu, sillä Venäjän asevoimat ja niiden toiminta ovat hänen tutkimuskohteitaan.

Vaikkei Venäjän operaation koko Syyriassa ole mittaluokaltaan valtava, on operaatio kuitenkin ollut näytön paikka. Ja uuttakin on.

– Venäjä on pystynyt maa- meri- ja ilmavoimien yhteistyöllä viemään joukkoja rajojensa ulkopuolelle ja toimimaan siellä, Kukkola selventää.

Paluu Neuvostoliiton tukikohtaan

Venäjän Mustanmeren laivasto käyttää Syyrian länsiosassa sijaitsevaa Tartuksen satamaa, jossa oli aikanaan jo Neuvostoliiton tukikohta. Venäjän toinen keskus on lähellä Latakian kaupunkia sijaitseva Hmeymim, jonne on sijoitettu lentokoneet ja valtaosa helikoptereista.

Syyrian kartta
Tartusin sotasatama ja Hmeymimin lentokenttä ovat Venäjän asevoimien tärkeimmät tukikohdat Syyriassa. Venäläisia sotilaita ja tykistöä on nähty myös Homsin ja Latakian luona, sekä monin paikoin muualla maassa. Yle Uutisgrafiikka

Venäjällä arvioidaan olevan Syyriassa 40–50 sotilaskonetta.

Sotilasneuvonantajia, erikois- ja pioneerijoukkoja on nähty eri puolilla Syyriaa. Kukkola arvioi, että näitä on lähes kaikissa Syyrian hallituksen asevoimien tukikohdissa.

Neuvostoliiton luhistuminen vei myös Venäjän asevoimat alennustilaan. Laivat ruostuivat satamiin, lentotunnit jäivät minimiin, upseereiden moraali oli romahtanut.

Silloin kun sotavoimaa käytettiin – kuten Tšetšeniassa – oli tuloksena verinen katastrofi, josta maksettiin kovaa hintaa siviilien kärsimyksinä ja kuolleina varusmiehinä.

Venäläissotilaat väänsivät kättä Hmeymimin lentotukikohdassa Latakian provinssissa 4. huhtikuuta. Venäjä ja Yhdysvallat ovat sopineet jatkavansa tulitaukoa Aleppossa.
Sergei Chirikov / EPA

Uusiutunut armeija

Operaatio Syyriassa osoittaa Venäjän asevoimien toimintakyvyn kohentuneen. Kukkolan mukaan vuonna 2008 alkanut uudistus on merkinnyt kalustohankintoja ja ammattisotilaiden rekrytointia.

– Venäläiset ovat kyenneet luomaan tällaisiin operaatioihin kykenevän joukon. 1990-luvulla ja vielä 2000-luvun alussa vastaava ei olisi onnistunut.

Venäjän toimissa näkyy historiallinen jatkumo. Uudistetut asevoimat toteuttavat vanhaa, jo tsaarien ajoilta tuttua tavoitetta.

– Venäjän geopoliittiset intressit ovat aina kohdistuneet lämpimille vesille etelään. Samalla se pyrkii lisäämään vaikutusvaltaansa Lähi-Idässä, Keski-Aasiassa ja Kaukasuksella, Kukkola toteaa.

Historialliseen näkökulman nostaa esiin myös Aleksanteri-instituutin tutkija Hanna Smith.

Hanna Smith
Hanna SmithKalevi Rytkölä / Yle

Venäjän toimintaa tulkittaessa on Smithin mukaan syytä muistaa keisarien valtakunnan laajentumishalu. Lisäksi presidentti Vladimir Putinin johtama maa pyrkii nykyään haastamaan Yhdysvaltoja, neuvostoaikaisen kylmän sodan vastapuolta.

– Moskova ei halua yksinapaista maailmaa, muistuttaa Smith.

– Mutta Neuvostoliiton aikainen vaikutusvalta ja maailmanlaajuinen läsnäolo ovat mahdottomia, joten Venäjä tekee täsmäiskuja.

Syyria on ollut Moskovalle tärkeä jo neuvostoaikoina. Yhteys on jatkunut uuden Venäjän aikana.

Syyria on pysynyt Venäjän liittolaisena asekaupan ansiosta. Smithin mukaan erityisen tärkeä Venäjälle on maata hallitseva valtaeliititti ja presidentti Bashar al-Assad.

Apuna yksityiset sotaan erikoistuneet yritykset

Jotain uuttakin Venäjän sodankäynnissä Maanpuolustuskorkeakoulun Kukkolan mukaan on.

Maanpuolustuskoreakoulun strategian opettaja Juha Kukkola.
Maanpuolustuskorkeakoulun strategian opettaja Juha Kukkola.Yle

Vaikka virallista tietoa asiasta ei ole, on todennäköistä että Venäjän asevoimien apuna on myös yksityinen sotaan erikoistunut yritys, tai useampia.

Malli on sama jota Yhdysvaltain asevoimat käytti apunaan Irakissa.

– Venäjällä tällaiset yhtiöt ovat laittomia, eli sellaisten käyttöä Syyriassa ei tietenkään voida myöntää. Nämä taistelijat ovat kaiketi olleet aiemmin Venäjän asevoimien tai turvallisuuspalveluiden palveluksessa.

Syyrian nykyhallinto oli jo horjumassa, mutta kuluvan vuoden aikana Venäjän ilmavoimien suorittamat iskut ovat tuoneet sille ratkaisevan tuen. Kukkola luettelee muidenkin aselajejien tuomaa apua:

– Venäläisjoukot suojaavat lentotukikohtaa, ja muualla Syyriassa on erikoisjoukkoja ja tykistöä.

Lisäksi Mustanmeren laivasto on risteillyt Syyrian rannikolla hyvinkin vahvasti.

Armeijan eri aselajien yhteistyön tulos on karu.

Venäjä on määrätietoisesti murskannut presidentti Assadin hallintoa vastaan taistelevia hajanaisia oppositioryhmiä. Myös terroristijärjestö Isis on joutunut iskujen kohteeksi, mutta Kukkolan arvion mukaan neljä pommitusta viidestä on suunnattu opposition asemiin.

– Venäjä on Syyriassa jäädäkseen. Tämä on jatkumoa Neuvostoliiton ajalle. Venäjä pyrkii turvaamaan läsnäolonsa alueella, millainen Syyrian rauhanprosessi sitten onkin.

Venäläinen Suhoi-24 -rynnäkkökone kuvattuna Hmeymim lentotukikohdassa Syyriassa
Venäläinen Suhoi-24 -rynnäkkökone kuvattuna Hmeymimin lentotukikohdassa Syyriassa lokakuussa 2015.EPA

Sotaretken poliittinen tavoite

Ajoittain venäläiskoneet ovat lentäneet Iranissa sijaitsevaan kenttään tukeutuen, ja Moskova pyrkii parantamaan välejään omalle sotaretkelle lähteneeseen Turkkiin. Välimerellä operoivat venäläislaivastot tuovat operaatioon merellisen ulottuvuuden.

Ennen operaatiota Moskovan hallussa oli vain yksi laivastotukikohta, mutta nyt mittakaava on aivan toinen.

Syyrian sotaretken on määrä toteuttaa myös Venäjän poliittista tavoitetta.

Krimin valtauksen vuoksi paitsioon joutunut maa yrittää päästä eristyksestä. Keinona on aloittaa yhteydet keittiön kautta: eri maiden hävittäjälentäjien on pakko ottaa toisensa huomioon.

Kukkolan mukaan Syyrian ilmatilassa alkaa olla tunkua.

– Joku pommittaa Syyrian kapinallisia, joku iskee Isis-järjestön asemiin. Lentotoiminnan koordinoimiseksi Venäjä kävi alueelle tullessaan neuvotteluja niin Israelin, Turkin ja Yhdysvaltain kanssa.

Moskovan pyrkimys viedä "keittiön kautta" alkanut yhteydenpito pidemmälle – tiedustelutietojen vaihtamiseen ja yhteisiin operaatioihin – ei ole kuitenkaan onnistunut.

Myös Hanna Smith katsoo pakan sekoittamisen taktiikan törmäävän siihen, ettei kokonaisuutta saadakaan enää kokoon. Syyriassa mikään ei ole yksinkertaista.

Bashar al-Assad ja Putin kättelevät.
Syyrian presidentti Bashar al-Assad ja presidentti Vladimir Putin tapasivat Moskovassa 20.10.2015Alexej Druzhinyn / Ria Novosti / EPA

Syyria ei ole Krim

Myöskään Venäjän kotirintamalla suhtautuminen ei ole yksiselitteistä.

Krimin haltuunoton puolelle yleisen mielipiteen saaminen oli Venäjällä helppoa. Syyria on kokonaan toinen asia.

Aluksi imperialistiselle tsaari-Venäjälle ja Neuvostoliittoon ulottuva suurvallan perintö tosin toi suosiota myös Syyrian operaatiolle. Mieliala voi kuitenkin Smithin mukaan vaihtua sodan pitkittyessä, etenkin jos venäläisiä sotilaita kuolee runsaasti.

– Siinä mielessä venäläinen yhteiskunta toimii samoin kuin länsimainen.

Vanhempi sukupolvi kantaa yhä neuvostoaikaisen Afganistanin sodan traumaa. Vaikka tappioita yritettiin ensin peitellä, alkoivat hautausmaat täyttyä kaikkialla laajassa maassa.

Neuvostoyhteiskuntaan tuli uusi ilmiö, "afganzit" eli nuoret veteraanit, joista moni oli vammautunut sodassa.

Monia leimasi näköalattomuus murroskautta elävässä maassa. Kaduilla maleksiville maastoasuisille nuorukaisille löytyi harvoin paikkaa yhteiskunnassa. Osa ajautui rikollisuuteen, osa sai töitä kovaotteisina vartijoina.

Venäjän Syyria-operaatio jää vielä Afganistanin tragedian varjoon. Silti sotatoimilla, sekä Syyriassa että Ukrainassa, on vaikutuksia vaaleihin valmistautuvan Venäjän sisällä, Aleksanteri-instituutin Smith muistuttaa.

Venäjällä järjestetään parlamenttivaalit 18. syyskuuta.

– Se että Venäjä nyt on sotia käyvä maa vaikuttaa myös lainsäädäntöön. Kontrolli on tiukempi kertaakaan Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen ja kansalaisten vapaus on huomattavasti kaventunut, ennakoi Hanna Smith.

Ja tämä kaikki tulee näkymään myös vaali-ilmapiirissä.