Helsinki haaveilee veneiden "uberista" – satamissa seisovat paatit yhteiskäyttöön?

Kaupungin arkkitehti kannustaa yksityisiä veneenomistajia jakamaan veneilyn riemua myös niille, joilla ei omaa venettä ole.

veneily
Veneen keulia laiturissa.
Petri Aaltonen / Yle

Helsingin kaupungin arkkitehdilla Meri Louekarilla on visio. Hän toivoisi, että Helsingin saaristoalue olisi entistä useamman kaupunkilaisen saavutettavissa. Merellinen Helsinki jää veneilyn osalta monelta kokematta, kaikilla kun ei ole omaa paattia tai edes halua, tai varaa sellaista hankkia.

Ratkaisuksi arkkitehti väläyttää sitä, että pienveneilijät voisivat alkaa järjestää eräänlaista veneilyn uber-toimintaa samaan tyyliin kuin Uber-taksipalvelu.

– Tämä toisi veneilyn ja ennenkaikkea merellisen Helsingin kaikkien kaupunkilaisten ulottuville. Moni omistaa oman veneen, mutta ne myös seisovat laitureissa jonkin verran. Tämä olisi hyödyllistä puolin ja toisin, pohtii Louekari.

Louekarin mukaan visio vaatisi sitä, että esimerkiksi venekerhot innostuisivat kannustamaan veneilijöitä uber-palvelun suunnittelemiseen ja testaamiseen. Se tarkoittaisi myös monien muodollisten asioiden setvimistä - esimerkiksi verotuksellisia kiemuroita riittää. Tarkempaa suunnitelmaa kaupungilla ei vielä vision suhteen olekaan.

– Tämä voisi silti olla realistinen näkymä muutaman vuoden päästä, jos venekerhot aktivoituisivat.

Omaisuuden jakaminen on uusi trendi

Mahtaisiko intoa helsinkiläisistä veneilijöistä löytyä? Ainakin Hakaniemen venekerhon puheenjohtaja Harri Matikainen nyökyttelee päätään ajatukselle, vaikka se vaatii vielä paljon tarkempia selvityksiä.

– Kyllä uskon, että innokkaita veneilijöitä voisi tällaiseen toimintaan löytyä. Sehän toisi vain yhden lisäsyyn lähteä vesille. Ensi venekaudella veneilijöille on tulossa myös veroja, joten jos olisi tällaista omakustannehintaista toimintaa, niin siinähän olisi mahdollisuus saada rahat veroa varten, visioi Matikainen.

Matikaisen mukaan myös kimppaomisteiset veneet ovat yleistyneet Helsingissä viime vuosina. Enää venettä ei välttämättä omista yksi, vaan useampi perhe. Usein kyseessä on sukulaisporukka, mutta myös kaveriporukat ovat ostaneet veneitä yhteiskäyttöön.

Yhteisöllisyys ja asioiden jakaminen uudella tavalla on saanut viime vuosien aikana suomenkielisen nimenkin, jakamistalous. Ihmisten suhde tavaraan ja omistamiseen on selvässä murroksessa.

Pysyvän omistajuuden arvostamisesta on menty enemmän käyttöoikeuden arvostamiseen.

Kari Herlevi

– Pysyvän omistajuuden arvostamisesta on menty enemmän käyttöoikeuden arvostamiseen. Arvostetaan paljon enemmän sitä, että tuotteesta saa sen loppuhyödyn kuin sitä, että itsessään omistaa sen tuotteen, toteaa kiertotalouden johtava asiantuntija Kari Herlevi Sitrasta.

Suomi laahaa vielä perässä

Ravintolapäivä, Nappinaapuri-palvelu, Airbnb ja monet muut ovatkin Uber-taksipalvelun ohella hyviä esimerkkejä lisääntyvästä jakamistalouden hengestä. Pääkaupunkiseudulla myös yhteiskäytössä olevat autot yleistyvät. Silti Suomessa ollaan vielä takamatkassa jakamistalouden hyödyntämisen suhteen.

Esimerkiksi verotuksellisten asioiden hoitaminen voisi olla jouhevampaakin, kun puhutaan esimerkiksi Ravintolapäivä-henkisestä toiminnasta, josta saa pieniä tuloja.

Kaupunginosa vene ja yhdistyksen jäsen Keijo Lehikoinen
Arabian kirjasto ja kaupunginosayhdistys Artova vuokraavat kuvassa näkyvää soutuvenettä edullisesti kenelle tahansa kaupunkilaiselle. Toista kesää jatkunut venevuokraus on saavuttanut valtaisan suosion. Kaupunginosayhdistyksen jäsenen, Keijo Lehikoisen mukaan edullinen hinta pienentää kenen tahansa kynnystä lähteä vesille.Ilona Koivisto / Yle

– Olemassaolevia rakenteita, kuten verotuksen sääntelyä on myös mahdollista vähitellen muuttaa uusiin olosuhteisiin sopivammaksi. Mutta on selvää, että lainsäädäntö ei voi ennakoida tällaisia muutoksia, vaan se tulee aina vähän perässä. Muutokset tapahtuvat niin nopeasti, toteaa Herlevi.

Piilaaksossa Airbnb:n kehittämisen aikoihin työskennelleen Herlevin mukaan nimenomaan Piilaaksossa syntyvä toimintaa haastaa vahvasti suomalaista järjestelmää. Kehittymisen varaa silti on.

– Suomessa pitäisi tehdä enemmän vastaavaa. Tosin esimerkiksi peliteollisuuden saralla on päästy meilläkin jo hyvin pitkälle. Suunta on oikea.