Kaupungin arkisto on aarreaitta: "Yllättävän harvat käyttävät tietolähteitä hyväkseen"

Kaupungin arkistoista löytyy mielenkiintoista tietoa, maksutta ja moneen lähtöön käytettäväksi.

Kokkola
Kuvassa Kokkolan kaupungin perustamisasiakirja vuodelta 1620
Kokkolan perustamisasiakirja vuodelta 1620.Minna Mustonen / Yle

Kokkolan kaupungintalolla ensimmäisessä kerroksessa, liki omassa siivessään sijaitsevat kaupungin arkistot. Arkistot, jotka kätkevät tietoa, tapoja, entisaikain elämää.

Arkistokaappeja on katosta lattiaan, kaikkiaan tilaa on tuhannelleviidellesadalle metrille asiakirjoja. Kaikikein vanhin tallessa oleva asiakirja on Kokkolan kaupungin perustamisasiakirja vuodelta 1620. Kirja on kirjoitettu kellastuneelle paperille ja siinä on kaupungin tunnus, tervatynnyri.

Suurin osa arkistoista on peräisin 1800-luvun puolivälistä ja siitä edelleen tähän päivään. Lähtökohtaisesti julkishallinnon tuottamat asiakirjat ovat julkisia, mutta toki osa tiedoista on salattuja. Erillisellä tutkimuslupahakemuksella arkistojen tutkija sitoutuu olemaan käyttämättä tietoja väärin.

Arkistosihteeri Sari Vähämäki tuntee suurimman osan arkistoista hyvinkin tarkasti, mutta aina etsiessä tulee vastaan mielenkiintoisia asioita, tarinoita ja juttuja.

Yllättävän harvat käyttävät tietolähteitä hyväkseen, vaikka mielenkiintoista tutkimustietoa olisi maksutta tarjolla

– Jos oman suvun historia kiinnostaa, niin kannattaa tutkia ihan lähihistoriaa. Esimerkiksi aika tunteisiin menevää tietoa on 50-luvun asiakirjoissa, joissa on käsitelty elatus- ja isyysasioita. Silloin pääsee aika syvälle historiaan ja ne tiedot saattavat herättää suuriakin tunteita.

Käyttöä lähinnä rakennuspiirustuksille

– Yllättävän harvat käyttävät tietolähteitä hyväkseen, vaikka mielenkiintoista tutkimustietoa olisi maksutta tarjolla, kertoo arkistosihteeri Sari Vähämäki.

Suurin kaupungin arkiston käyttäjäryhmä on kiinteistöjen omistajat, kiinteistövälittäjät ja asuntoja remontoivat. Eniten kiinnostavat pohjapiirustukset sekä vanhat talojen väritykset ja muut rakenteelliset yksityiskohdat.

– Rakennuspiirustuksia löytyy jonkin verran, mutta ei ihan vanhimmista taloista. Maakunnista piirustuksia löytyy vähemmän, sillä vasta - 40 luvulta lähtien maaseutukunnissa alettiin ylipäätään vaatia rakennuspiirustukset.

Suurin osa vanhoista arkistoista on edelleen paperisessa muodossa. Jonkin verran niitä digitoidaan, mutta työvoimaa eikä resursseja ei ole riittävästi. Tällä hetkellä siiviilipalvelusta suorittavat henkilöt skannaavat rakennuspiirustuksia, jotka ovat eniten käytettyjä tietoja.

Kuntaliitosten myötä kaupungin arkistot ovat kasvaneet.

– Öjan ja Kaarlelan tiedot löytyvät Kokkolasta, mutta Kälviä, Lohtaja ja Ullava ovat sijoitettuna Kälviän entisen kunnantalon arkistotiloihin.