1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Asuuko Helsingin seudulla pian kaksi miljoonaa ihmistä? Kolme "teetä" ratkaisee

Kovimpien arvioiden mukaan kahden miljoonan rahapyykki on mahdollista saavuttaa vuoteen 2050, jos seudun talous elpyy ja kasvaa nopeammin kuin EU-alue keskimäärin.

Kuva: Kimmo Brandt / AOP

Ihmiset pakkaantuvat metropolialueelle. Se selviää Helsingin kaupungin tietokeskuksen uudesta ennusteesta (siirryt toiseen palveluun), jossa esitellään kolme erilaista näkymää seudun kasvuun. Yksinkertaistettuna voi sanoa, että pääkaupunkiseudun väestönkasvun ennuste perustuu kolmeen t-kirjaimeen: tuotantoon, työllisyyteen ja tonttimaahan.

Lähtötilanne on tämä: vuoden alussa koko pääkaupunkiseudun 14 kunnassa asui yhteensä 1 437 890 ihmistä.

Kaksi miljoonaa asukasta = talous rullaa

Jos Helsingin seudun talous elpyy lähivuosina talouden taantumasta ripeästi, ja jos tuotanto ja työllisyys kasvavat jonkin verran nopeammin kuin EU-alue keskimäärin ja myös nopeammin kuin Suomi kokonaisuutena, pääkaupunkiseudun väkimäärä saavuttaa kahden miljoonan rajan vuonna 2050.

Tässä nopean väestönkasvun ennusteessa kasvua olisi tästä vuodesta yli puoli miljoonaa, 560 000 henkeä. Näin nopea väestönkasvu edellyttää myös, että kunnat pystyvät kaavoittamaan riittävästi tonttimaata asunnoille ja että liikenne ja palvelut toimivat.

**Perusvaihtoehdossa **väestönkasvu on maltillisempaa. Uutta väkeä tulee vuoteen 2050 mennessä 450 000. Väkimäärä olisi tuolloin 1 888 000.

Tässä ennusteessa Helsingin seutu elpyy hitaasti talouden taantumasta, ja ajan mittaan seudun tuotanto ja työllisyys kasvavat vain hieman nopeammin kuin Suomi ja EU-alue keskimäärin. Tonttimaan niukkuus ja liikennejärjestelmän ruuhkautuminen muodostavat ajoittain pullonkauloja kehitykselle.

Jos pääkaupunkiseudun tuotanto ja työllisyys kasvavat hitaammin kuin Suomi ja EU-alue keskimäärin, seudun vetovoima hiipuu pitkäaikaisesti, ja väestö kasvaa vain 300 000 hengellä vuoteen 2050 mennessä. Koko seudulla asuisi tämän hitaan kasvuennusteen mukaan 34 vuoden päästä 1 737 000 ihmistä.

Kuva: Petteri Juuti / Yle, Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskus

Helsingin seutuun kuuluvat pääkaupungin lisäksi Espoo, Kauniainen, Vantaa, Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti.

Entä miten paljon ihmisiä Helsingissä asuu?

Helsingissä asuu 34 vuoden päästä eri ennusteiden mukaan 87 000–238 000 ihmistä enemmän kuin nyt. Nopeimman väestönkasvuennusteen mukaan Helsingissä asuu vuonna 2050 peräti 866 000 ihmistä ja hitaimman ennusteen mukaan 715 000 ihmistä.

Ero luvuissa on valtava, ja toteutuva luku riippuu jälleen yksinkertaistaen talouden kasvuvauhdista.

Perusvaihtoehdon mukaan Helsinki kasvaa 128 000 asukkaalla vuoteen 2050 mennessä. Väkimäärän kasvu kuitenkin hidastuisi viime vuosiin verrattuna: tänä vuonna helsinkiläisten määrä lisääntyy vielä arviolta 7 600 hengellä, mutta sen jälkeen määrä pienenee niin että 2030-luvulla väkimäärä kasvaisi enää 2 000–3 000 hengellä vuodessa.

Tässä ennusteessa Helsingin väestönkasvusta vajaa kaksi kolmasosaa on muuttovoittoa, josta lähes yhtä paljon tulisi ulkomailta ja pääkaupunkiseudun työmarkkina-alueen ulkopuolelta kotimaasta.

Petteri Juuti / Yle, Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskus

Helsinki uskoo kovaan kasvuun

Mielenkiintoista on, että Helsingin kiistellyn yleiskaavaehdotuksen lähtökohtana on nopea väestöennuste, jonka mukaan vuonna 2050 Helsingissä on noin 866 000 asukasta. Näin nopea väestönkasvu edellyttää siis reipasta talouskasvua.

Väestöennusteiden tekijä ei näe tässä ongelmaa.

– Ennusteet ovat yleensä Helsingin seudulla jääneet jälkeen toteutuneesta eli varaudutaan ikään kuin liian heppoisesti tulevaan. Ei ole varauduttu, että väestöpaine tänne saattaa hyvinkin kasvaa vielä tästä nykyisestä. Kun yleiskaavaa lähdettiin tekemään, päädyttiin nimenomaan tähän nopean kasvun vaihtoehtoon, järjestelmäpäällikkö Pekka Vuori tietokeskuksesta sanoo.

Vuori viittaa myös kokemuksiin Tukholmasta.

Järjestelmäpäällikkö Pekka Vuori. Kuva: Antti Kolppo / Yle

– Tukholmassa on erittäin nopea kaupungistumiskehitys käynnissä, siellä on huomattavasti nopeampaa suhteellista kasvua kuin mitä Helsingissä on ollut viimeiset kymmenen vuotta.

Väestönkasvuennusteisiin liittyy paljon muitakin muttia. Esimerkiksi se, että Helsingillä on nyt kaavoitettuna tontteja asuntotuotantoon alle kolmen vuoden varanto, Tietokeskus muistuttaa ennusteessaan.

Valtion ja Helsingin seudun kuntien välisessä maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimuksessa vuosille 2016-2019 sovittiin, että Helsingissä rakennetaan neljänä sopimusvuonna yhteensä 24 000 asuntoa ja koko seudulla yhteensä 60 000 asuntoa. Kaavoittamisella ja täydennysrakentamisella on ennusteiden valossa kiire.

Tutkija ei usko Nurmijärvi-ilmiön paluuseen

Niin sanottu Nurmijärvi-ilmiö syntyi 2000-luvun alussa, jolloin Helsingistä muutti jopa 5 000 asukasta vuosittain muualle, erityisesti kehyskuntiin. Muuttotappio alkoi kääntyä vuonna 2007 jälleen Helsingin voitoksi, kun lapsiperheitä alkoikin jäädä kantakaupunkiin.

– Viimeisen kahden vuoden aikana perheet ovat taas muuttaneet pois Helsingistä, erityisesti Espooseen ja Vantaalle. Pääkaupungin muuttotappio on ollut noin 1 500 asukasta, Pekka Vuori kertoo.

Hän ei kuitenkaan usko Nurmijärvi-ilmiön paluuseen.

– Väestönkasvun perusvaihtoehdossa on oletuksensa, että muuttaminen muualle seudulla kasvaa jälleen pikkuhiljaa 2 000 henkeen, jopa 3 000:een, mutta ei kuitenkaan ihan niin suureksi kuin mitä se oli 2000-luvun alussa.

Vuori uskoo sen trendin jatkuvan, että Helsinki houkuttelee muualta Suomesta ja ulkomailta nuoria aikuisia, joista osa muuttaa muualle pääkaupunkiseudulla perustettuaan perheen.

Nuorten aikuisten eli 20–29 -vuotiaiden määrä ei pääkaupungissa kuitenkaan kasva nykyisestä, koska vuosina 1993–2002 syntyneet ikäluokat pienenivät vuosittain. Vaikka Helsinki houkuttelisi, muuallakin Suomessa on vähemmän potentiaalisia stadiin muuttavia.

Lupaus: Tarkat ennusteet päiväkotipaikkojen jakoon

Tietokeskus on jakanut Helsingin vielä 150 osaan, joista jokaiselle on laadittu väestöennuste kymmeneksi vuodeksi.

– Ennusteita käytetään budjetin laadinnassa rahanjaon perustana, kuinka paljon hallintokunnat saavat lisää rahaa. Siinä ollaan hyvinkin tarkkoja, sillä sadatkin ihmiset vaikuttavat hyvin suuresti näihin rahamääriin, Vuori kertoo ja jatkaa:

– Alueelliset ennusteet ovat tärkeitä erityisesti varhaiskasvatukselle ja opetustoimelle, jotka laativat omien toimintansa suunnittelun näiden ennusteiden varaan.

Kaikki kolme väestöennustetta ovat tasaisen kasvun laskelmia, joissa ei ennakoida suhdannevaihteluita. Kaikki vaihtoehdot ovat Tietokeskuksen mukaan mahdollisia.