"Hiippakunta juurruttaa" – käännöstekstejä entistä enemmän, aina ei mene nappiin

Tuoteselosteiden ja käyttöohjeiden konekäännökset menevät joskus pahasti pieleen. Tv:n ja elokuvien käännöksistä kertyy luettavaa vuosittain ehkä 30 romaanin verran.

Kotimaa
Elokuvien ja tv-ohjelmien kääntäminen on myös hyvin tietoteknistä puuhaa. Kääntäjä istuu työpisteessään neljän eri monitorin edessä.
Suomalainen lukee tv-ohjelmien ja elokuvien käännöstekstejä kymmenien romaanien verran vuodessa.Yle

Harva tulee miettineeksi televisiota, elokuvia tai videoita katsellessaan käännösten määrää. Vuosittain siitä kertyy laskelmien mukaan yli 30 romaanin verran luettavaa. Ei siis ole aivan sama minkä tasoista kieltä luemme.

Kaupassa asioidessamme tuoteselosteet ovat joskus täyttä siansaksaa. Konekäännös ei aina osu nappiin, kuten englannin kielen ja kääntämisen professori Outi Paloposki muistelee.

– Mangopaketin tuoteselosteessa luki, että hiippakunta juurruttaa. Jotenkin pystyin päättelemään, että se liittyy viimeiseen myyntipäivään, mutta ei hiippakunta juurruttaa kerro mahdolliselle mangonostajalle yhtään mitään, naurahtaa professori.

Jos kaupan hyllyllä oleva tuote on alun perin valmistettu jossain ulkomailla, niin sen tuoteseloste on myös kirjoitettu ensin muulla kuin suomen kielellä. Meillä laki vaatii tekstit sekä suomeksi että ruotsiksi, joten kone tai ihminen kääntää myös käyttöohjeiden tekstit.

– Verkossa kiertää lasten täytettävän uima-altaan käyttöohjeet. Siinä on niin käsittämättömät ohjeet, joista ei ymmärrä mitään eikä sen pohjalta kukaan pysty allasta kokoamaan tai täyttämään, muistelee Turun yliopiston professori Outi Paloposki.

Käännöksiä huomattava osa

Ranskan yliopistonlehtori Leena Salmi on tutkinut käännöstekstien osuutta. Jo aiemmissa vastaavissa tutkimuksissa on tullut esiin, että huomattava osa lukemistamme teksteistä on käännöksiä.

– Omien tutkimusteni mukaan käännöksiä on noin kolmasosa niistä teksteistä, mitä luemme päivittäin. Suomi on kaksikielinen maa, ja käännöksiä on paljon ihan jo lainsäädännön takia, muistuttaa Leena Salmi.

Osa käännöksistä on ihmisen tekemiä ja osa koneen. Paljon käytetään käännösmuistiohjelmia, joihin on tallennettu aiemmat käännökset, ja

Omien tutkimusteni mukaan käännöksiä on noin kolmasosa niistä teksteistä, mitä luemme päivittäin.

Leena Salmi, ranskan yliopistonlehtori, Turun yliopisto

ohjelma sitten poimii muistista esiin jo valmiina olevat käännökset.

– Ihmisen tarvitsee tehdä enää vain vähän, muuttaa muutama sana, joka on tullut uutta, kertoo Leena Salmi.

Tunnetuimpia käännöksiä ovat tietysti kaunokirjallisuus ja av-tekstitykset eli vieraskielisten tv-ohjelmien ja elokuvien tekstitykset.

Uusia ilmaisuja tulee huomaamatta

Luemme usein huomaamattamme käännöksiä. Esimerkiksi aiemmin Suomessa valmistettujen Nokian matkapuhelimien alkuperäiskieli oli englanti, suomennos käyttöohjelmaan tehtiin sen pohjalta. Osa käsitteistä siirtyy aluksi alkukielisinä, syntyy kummallisia väännöksiä englannista ja muista kielistä.

Kirjoja hyllyssä
Nina Keski-Korpela / Yle

Professori Outi Paloposken mukaan lukijoiden kieleen vaikuttavat eniten arkisessa ympäristössä vastaantulevat tekstit. Tällaisia ovat muun muassa

Erityisesti dekkarit, joita myydään ja luetaan valtavasti, niin niiden kieli on varmaan sellaista mikä meihin tarttuu herkimmin.

Outi Paloposki, professori, Turun yliopisto

sanomalehtien teksti, arkiproosa, erilainen käyttökirjallisuus.

– Erityisesti dekkarit, joita myydään ja luetaan valtavasti, niin niiden kieli on varmaan sellaista mikä meihin tarttuu herkimmin, arvelee Outi Paloposki.

Dekkareidenkin kieli toki vaihtelee. Jotkut kustantamot käyttävät kokemattomia kääntäjiä ja usein silloin lopputulos on vähän sutta. Kustannustoimittajasta riippuu, miten tekstiä työstetään.

– Jos menee suoraan painokoneeseen, niin voi olla, ettei kieli täytä ihan kaikkia kriteereitä, sanoo professori.

Paloposken mukaan joskus on suomennettu vain jono sanoja, ei ajatusta, jonka lause sisältää.

Kielien tulva Euroopan unionissa

Turun kääntäjänkoulutus täyttää tänä syksynä 50 vuotta. Nykyisille opiskelijoille kääntäjän arjesta Euroopan unionissa kertoi Mikael Reiman, joka työskentelee komission Suomen edustustossa. Suomalaisia kääntäjiä työskentelee EU:ssa myös parlamentissa, neuvostossa sekä muissa elimissä osapuilleen 170.

Kaikki kielet yhteenlaskettuna EU-kääntäjiä on 4300 ja tuhat tulkkia. Kääntäjien työnä on kirjallisen materiaalin työstäminen kohdekielille pääasiassa englannista. Sen asema on vahvistunut Itä-Euroopan maiden liityttyä EU:hun vuonna 2004.

Kyllä suomen kääntäjät kuuluvat niihin, jotka joutuvat tekemään enemmän tulkintoja kääntämisen varrella.

Mikael Reiman, kääntäjä, komission Suomen edustusto

– EU-toimielimissä käytetty englanti on hieman omanlaistaan. omituinen sekoitus vanhastaan ranskan vaikutteita, jenkkienglannin vaikutteita, osa tulee brittienglannista. Sitten on osittain sekoittunutta kansainvälistä englantia, jota tuottavat ne ihmiset, joille englanti ei ole äidinkieli, arvioi Reiman.

Hän myöntää, että anglismia tulee käännöksiin ja EU-tekstien kääntäminen sujuvalle suomalaiselle virkakielelle on haastavaa.

– Suomen kielen omintakeinen rakenne tekee sen, että joudumme aika paljon tulkitsemaan sanojen viittaussuhteita. Kyllä suomen kääntäjät kuuluvat niihin, jotka joutuvat tekemään enemmän tulkintoja kääntämisen varrella, kuvailee Reiman.

Termien kääntäminen työlästä

Lainsäädännöstämme huomattava osa on EU-lähtöistä, joten suomalaiskääntäjällä riittää urakkaa direktiivien saamisessa ymmärrettävään ja juridisesti toimivaan muotoon.

Eu:n jäsenvaltioiden lippuja, mukana myös Suomen lippu
Euroopan komissio

– Uudet termit kääntyvät niin, että olemme hyvin paljon yhteydessä suomalaisiin kunkin alan asiantuntijoihin. Kääntäjät myös erikoistuvat, esimerkiksi pankkivalvontaan ja maatalousasioihin löytyy omat erikoistuneet kääntäjät. Myös järjestelmällistä termityötä tehdään paljon, sanoo Mikael Reiman.

Erikoisaloilla vaatii tarkkuutta löytää uuden termin tarkat hierarkiasuhteet aiempiin saman alan termeihin.

Unionissa toimitaan 24 kielellä, mutta harvemmin suomalaiskääntäjät joutuvat tekemisiin esimerkiksi bulgarian kanssa. Mikael Reimanin mukaan valmius kaikkien 552 kieliyhdistelmän hoitamiseen löytyy tarvittaessa.

Euroopan unionin kääntäjiksi ja tulkeiksi riittää hakijoita, mutta paikkoja on rajoitetusti. Rekrytointikeskus Epson kautta valitaan yhdeksän kuukautta kestävillä kolmivaiheisilla testeillä pätevät. Viime vuonna käynnistetystä hausta Suomesta pääsi kolmisenkymmentä varalleololistalle, josta henkilökuntaa täydennetään. Kääntäjäksi saattaa helpommin päästä alihankkijoiden kautta.

Kone ei korvaa ihmistä

Jo 50 vuotta Suomessa on koulutettu kielenkääntäjiä. Tarve ei ole vähentynyt konekäännösten myötä ja kaunokirjallisuuden käännökset kone taitaa huonosti, kuten kohua herättänyt Shakespearen Kuningas Learin konekäännös osoitti.

Kuva konekäännestystä Kuningas Lear -ekirjasta
Konekäännetyn William Shakespearen Kuningas Lear -näytelmän teksti on paikoin käsittämätöntä.Taina Saarinen

Kieli oli varsin huikeaa: Kuningas on kauhea rage -tyyliin. Erisnimet pienellä kuten lauseen alut ja lauseet selvästi käännetty vain sanasta sanaan, ei ajatuksella.

Jokainen esimerkiksi Google-kääntäjää kokeillut tietää, minkälaisen lopputuloksen saa. Suomenkieltä teksti on, mutta miltei käsittämätöntä.

Professori Outi Paloposken mukaan konekäännökset ovat avanneet kääntäjille uuden työmahdollisuuden: kone tekee ns. raakakäännöksen ja ihminen muokkaa tekstistä ymmärrettävän. Tällainen jälkieditointi on yksi käännösalan uusista toimintatavoista, joka aletaan ottaa huomioon nyt myös kääntäjien koulutuksessa.

Kaunokirjallisuuden kuten romaanien kääntämiseen kone ei oikein pysty, sillä yrityksistä huolimatta, joku osa tekstin tulkinnasta jää saavuttamatta.

– Eihän romaanejakaan kirjoita koneet. Varsinaisesti kirjallisuus, jota luemme, on ihmisten kirjoittamaa. Uskoisin, että se on ihmisten kääntämää myös tulevaisuudessa, professori Outi Paloposki vakuuttaa.

Lähteet: Turun yliopisto