Neljä untuvapalleroa katosi Iidesjärveltä – söikö hauki pienet joutsenen poikaset?

Tampereella Iidesjärvellä joutsenperheen pesintä onnistui tänä kesänä, mutta pesueen kohtalo pohdituttaa muitakin kuin lintubongareita.

luonto
Jukka T. Helin, Jarmo Lehtinen ja Olavi Kalkko lintutornissa Iidesjärvellä. He katsovat järvelle kaukoputkin, kiikarein.
Jukka T. Helin, Jarmo Lehtinen ja Olavi Kalkko eivät nähneet, mihin joutsenperheen poikaset hävisivät.Mauri Tikkamäki / yle

Tampereen Iidesjärven rämeikön keskellä nähtiin tänä kesänä iloinen perhetapahtuma, kun joutsenpari sai neljä poikasta. Se ylitti uutiskynnyksen muuallakin kuin Iidesjärven lintupiireissä, sillä edellisenä kesänä munista ei hautomisesta huolimatta tullut mitään.

Iidesjärvelle pari vuotta sitten asettunutta joutsenpariskuntaa on seurattu tarkalla silmällä. Eikä vain silmällä, sillä järven itäpuolen lintutornissa myös bongareitten pitkät putket ovat suuntautuneet lähellä sijaitsevaan pesään.

Mutta sitten poikaset katosivat. Mikä vei tulokkaat vasta alkaneen elämän kynnyksellä?

Kokenut lintuharrastaja Olavi Kalkko on vetänyt opastettuja lintukierroksia järven maisemissa ja hän on joutunut vastaamaan uteliaitten tiedusteluihin. Kalkon teoria on, että hauki on napannut ne kitaansa.

– Iidesjärvessä on isoja haukia ja hauki käyttää veden pinnalla uivia vesilintujakin ravinnokseen. Tässä tapauksessa tuollainen muutaman viikon vanha, parin nyrkin kokoinen joutsen on hyvinkin voinut joutua hauen ruokalistalle.

Poikaset petojen armoilla

Ylhäällä lintutorniissa kadonneiden poikasten mysteeriä pohtivat lintutieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja Jukka T. Helin ja aktiivinen bongaaja Jarmo Lehtinen. Helinin mielestä haukiteoria on mahdollinen, mutta kun kyseessä on nuori joutsenpari, voi syynä olla kokemattomuuskin.

– On tavallista, etteivät ensimmäiset pesinnät onnistu, koska joutsenet eivät vielä ole oppineet varovaisiksi.

Joutsenten kokemattomuus vanhempina nousee vahvasti esille. Myös Jarmo Lehtinen oli havainnut, että pikku joutsenet lähtivät jo varhaisessa vaiheessa liikkeelle omin päin. Ehkä vanhemmat eivät katsoneet niiden perään? Tämä tukisi myös petoteoriaa toisesta näkökulmasta.

– Myös joku maapeto, minkki tai kettu on voinut yllättää kokemattoman pesueen yöaikaan. Emojen valppauden puute olisi näin koitunut poikasten tuhoksi, sillä kyllähän täysikasvuinen laulujoutsen pärjäisi tappelussa ketullekin, aprikoi Helin.

Kukaan ei tiettävästi ole ollut näkemässä dramaattisia tapahtumia, joten joutsenlasten katoaminen jäänee arvoitukseksi.