"Meitä piinaa ajatus, että kunhan tuote on hyvä, kyllä se myy itse itsensä" – Nämä kolme myyttiä suomalaisesta laadusta joutavat roskakoriin

Tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaisyritykset ovat jääneet kansainvälisestä kärjestä työn laadussa. Onko se totta?

talous
Leimasin ja teksti "Made in Finland".
Yle Uutisgrafiikka

Suomalaisyritykset ovat lisänneet viime vuosina panoksiaan laadun parantamiseksi entisestään, mutta tästä huolimatta suomalainen laatu ei pärjää enää entiseen malliin kilpailussa. Tuoreen tutkimuksen (siirryt toiseen palveluun)mukaan suomalaisyritykset ovat jääneet kansainvälisestä kärjestä työn laadussa.

Listasimme kolme laatuun liittyvää myyttiä, jotka joutavat roskakoriin.

1) Tärkeintä on, että tuote on hyvälaatuinen

Suomessa ollaan yhä 70-luvun ajattelussa ja laatu-uskossa. Meitä piinaa ajatus, että riittää, kunhan tuote on hyvä. Kyllä se sitten myy itse itsensä. Ei auta, vaikka tuote olisi maailman paras tuote, jos kukaan ei sitä tiedä.

Suomessa laatu myös ajatellaan liian kapeasti. Kun puhutaan laadusta, kyseessä ei ole vain itse tuotteen laatu. Laatu on laaja kokonaisuus, johon liittyy myös esimerkiksi hinta, palvelu sekä asiakaskokemus ja kymmenet muut asiat.

Tuotteiden ja palveluiden pitää ensiksi olla haluttuja. Haluttavuus ei tule pelkästään laadusta. Laatu ei myöskään yksin ratkaise menestymistä, vaan tuotteen brändi, joka tarkoittaa vastaanottajan saamaa kokonaiskuvaa siitä tuotteesta tai palvelusta. Laadulla ei myydä mitään, vaan nimenomaan brändillä. Tuotteen brändi on laatuakin merkittävämpi ja tärkeämpi.

2) "Made in Finland" on aina huippulaatua

Suomalainen laatu on osa kansallista saagaa, joka syntyi idänkaupasta. Suomalaiset tuotteet koettiin Neuvostoliitossa tehtyjä tuotteita laadukkaimmiksi ja paremmiksi. Tämä käsitys on juurtunut syvälle ajatteluumme.

Suomalaisille on siis syntynyt vahva mielikuva, että suomalaisten tavaroiden, tuotteiden ja palveluiden laatu olisi jotenkin selkeästi parempi kuin vastaavasti ulkomaalaisten. Laatu yksistään ei kuitenkaan ratkaise sitä, mitä tuotteet lopulta menestyvät kansainvälisessä kilpailussa.

"Suomalaisuus on laadun tae" on mantra, jota suomalaiset itse ovat hokeneet niin paljon, että moni perusasia on päässyt unohtumaan. Yksi unohdettu asia on, että laatu ei synny itsestään, vaan vaatii toimenpiteitä ja jatkuvaa kehittämistä.

Keskiviikkona julkistetun kansainvälisen tutkimuksen mukaan suomalaisyrityksillä on paljon parantamisen varaa esimerkiksi asiakastiedon hyödyntämisessä ja laadun taloudellisten vaikutusten mittaamisessa.

3) Kiinalainen on huonolaatuista?

Suomalainen pitää usein kotimaista tuotetta laadukkaana, mutta esimerkiksi Aasiassa tehtyä tuotetta ei niin laadukkaana. Ei voida kuitenkaan sanoa, että esimerkiksi Kiinassa tehdään huonompi laatuisia tuotteita kuin meillä Suomessa.

Osaksi kyse on kansallisesta itsetunnosta. Suomalaisia tuotteita ja palveluita pidetään hyvinä verrattuna kansainvälisiin toimijoihin. Tänä päivänä kaikki teolliset prosessit ovat kuitenkin hyvin samankaltaisia kaikissa eri maissa ja laatuerot ovat tasoittuneet maiden välillä.

Jos katsotaan esimerkiksi matkapuhelinmarkkinoita, Suomi oli siinä ennen huippumaa. Nyt 90 prosenttia matkapuhelimista valmistetaan Kiinassa tai Koreassa. Tästä huolimatta puhelut saadaan hoidettua hyvin. Esimerkiksi matkapuhelimarkkinoiden arvojohtaja Applella lukee paketeissa "Designed in California Assembled in China". Tästä huolimatta puhelimet menevät kovalla hinnalla hyvin kaupaksi.

Suomessa ei ole otettu vakavasti kansainvälistä hinta edellä -kilpailua. Meillä ei ymmärretä, että hinta on liian kova laatuun nähden.

4) Miten suomalaiset tuotteet maailmankartalle?

Suomi on hyvin insinöörihenkinen maa, ja moni yritys onkin insinöörijohtoinen. Suomalaisen johdon on helppo tarttua laatuun, koska se on jotain konkreettista ja sitä voidaan mitata. Sen sijaan brändikysymykset, joissa mietitään miten Suomi saisi tuotteistaan ja palveluistaan kansainväliisesti halutumpia, eivät ole suomalaisille johtajille kovin helppoja.

Suomen yritysjohdossa pitäisikin kiinnittää entistä enemmän huomiota markkinointiin. Suomessa on paljon osaamista, mutta se pitäisi saada myytyä paremmin rajojemme ulkopuolelle. Jotta tämä onnistuisi, pitäisi palkata rohkeammin kansainvälistä henkilöstöä ulkomailta. Pitäisi myös ymmärtää, että markkinointia ja myyntiä pitäisi kehittää aktiivisemmin.

On myös hyvä miettiä, pitäisikö panoksia laittaa keskitetymmin niihin tuotteisiin ja aloihin, joilla jo menestymme. Kun markkinat ovat kapeammat, on mahdollisuus keskittyä kasvattamaan erityisesti tuotteiden ja palveluiden haluttavuutta pelkän laadun sijaan.

_Lähteet: American Society of Quality -laatuyhdistyksen tutkimus: ASQ Global State of Quality Research 2016 sekä Suomen Laatuyhdistyksen toimitusjohtaja Tani Järvisen, Aalto-yliopiston johtamiskoulun Aalto EE:n toimitusjohtaja ja markkinoinnin professori Pekka Mattilan ja markkinointitoimisto N2:n toimitusjohtaja Alex Niemisen haastattelut. _