1. yle.fi
  2. Uutiset

Tutkija: Omaishoitaja on arjen halpatyöläinen

Iäkäs puoliso on taitava ja tunteva hoitaja, mutta ei jaksa ilman apua. Liina Sointu selvitti väitöstutkimuksessaan iäkkäiden omaishoitajien arkea ja tarpeita.

tiede
Nainen hymyilee ja katsoo kameraan
Tutkija Liina Sointu haastatteli iäkkäitä omaishoitajia. Puoliso on taitava ja tunteva hoivaaja.Reija Grönroos / Yle

Pitkän liiton loppupuolella pariskunnan toisesta osapuolesta tulee usein puolisonsa hoivaaja ja omaishoitaja. Joskus yhtäkkiä, joskus taas hitaasti liukumalla esimerkiksi muistisairauden myötä. Joka tapauksessa arki, parisuhde ja molempien asema muuttuvat sairauden myötä.

YTM, tutkija Liina Sointu haastatteli väitöstutkimuksessaan iäkkäitä omaishoitajia. Kaikki tutkimuksessa mukana olevat pariskunnat olivat Pirkanmaalta.

Arki käy raskaaksi

Liina Sointu sanoo, että iäkkäät puolisot ovat taitavia hoivaajia, mutta arki on heille raskas.

Usein on kyse hyvin yksinkertaisista ja käytännöllisistä asioista.

Liina Sointu

– Yllätyin siitä, miten raskasta omaishoitajien arki onkaan. Aina ei pääse kauppaan tai edes postilaatikolle, sillä hoidettavaa ei voi jättää niin, ettei paikalla olisi toista aikuista. Joskus ei ole muuta kuin ottaa hoidettava mukaan parturiin tai hammaslääkäriin. Arki on fyysisesti raskasta, kun hoitajakin on ikäihminen. Ja ennen kaikkea työ on henkisesti raskasta, sanoo Liina Sointu.

– Nämä hoitajat tarvitsisivat paljon palveluita arjen tueksi, jotta jaksaisivat ympäri vuoden ja ympäri vuorokauden. Usein on kyse hyvin yksinkertaisista ja käytännöllisistä asioista.

Kaksi vanhusta kävelyllä hoitokodin pihalla
Antti Eintola / Yle

– Avun pitää kuitenkin olla luotettavaa – esimerkiksi vapaapäiviä ei aina uskalleta pitää, kun mukana kulkee huoli hoidettavan pärjäämisestä ja hyvinvoinnista. Vain noin puolet omaishoitajista pitää heille kuuluvia vapaita.

Soinnun mukaan moni kokee, ettei voi viedä omaistaan laitokseen vaikkapa viikoksi saadakseen itse hengähtää ja hoitaa omia asioita. Tai "vain" levätä.

– Jos kotona on esimerkiksi päästy eroon unilääkkeistä ja rauhoittavista, ja niitä tuodaan taas laitosjaksolla, niin omaisen koetaan taantuvan. Huoli omaisen kunnosta ja hyvinvoinnista on suuri.

"Julkista rahaa pitää löytyä"

Liina Soinnun väitös on sosiaalipolitiikan alalta. Omaishoitoa on usein kuitenkin tapana käsitellä enemmänkin rahan ja kansantalouden näkökulmasta.

Jos omaishoitoa halutaan lisätä, niin siihen pitää käyttää myös rahaa.

Liina Sointu

– Omaishoitajista on tullut hoiva-alan halpatyövoimaa. Omaishoidosta ruvettiin puhumaan vuosituhannen taitteessa. Mutta jos yhteiskunta haluaa sitä lisätä, niin sitten siihen pitää käyttää myös julkisia varoja. Aina kaikki maksaa, ja se on valintakysymys, mistä maksetaan, sanoo Liina Sointu.

Soinnulla on käsite tunteva toiminta. Kukapa lukisi hoidettavan sairautta tai tunteita paremmin kuin puoliso? Kuka aistisi kärsimättömyyden ja selittäisi arvaamattomat reaktiot? Kuka selittäisi paremmin sekavat lauseet ja etsisi kadonneet sanat?

Läheinen tekee kaiken sen ja paljon muuta, ja usein mielellään, kunhan vain jaksaa. Jos toinenkin sairastuu, laitospaikkaa voi pahimmillaan jonottaa pian kaksi potilasta. Liina Sointu toteaakin, että näiden pariskuntien hyvinvointi kietoutuu tiiviisti yhteen.

Mikä on omaa tilaa?

Liina Sointu käytti tutkimuksessaan haastattelujen apuna myös ihan tavallisia valokuvia, mikä ei ole kovin tavallista.

Omaishoitaja tarvitsee myös omaa tilaa, edes vähän

– Valokuva arjesta kertoo hyvin paljon. Kuva näyttää juuri niitä arkisia asioita, joita kukaan ei huomaa kertoa eikä tutkija hoksaa kysyä, sanoo Liina Sointu.

– Esimerkiksi eräs rouva, omaishoitaja, koki että keittiö on se hänen oma alueensa. Valokuvasta kuitenkin näki, että seinäpeilin kautta myös hoivattava puoliso näki keittiöön. Tämä taas ikään kuin rikkoi rouvan ihan oman tilan: keittiö ei ollutkaan kokonaan omaa tilaa, jossa voi edes hetken olla yksin.

Lue seuraavaksi