Miksi hallitus selvittää toisia asioita loputtomasti ja toisia ei ollenkaan?

Fimean sijaintia on selvitetty nyt kahdeksan vuotta. Miten ihmeessä monta kertaluokkaa suuremmat Sote-uudistukseen kuuluvat yhtiöittämiset päätettiin ilman mitään selvittämistä, ihmettelee Tiina Merikanto.

Kotimaa
Tiina Merikanto Näkökulma-kuva piirros
Stina Tuominen / Yle Uutisgrafiikka

Jo kahdeksan vuotta on väännetty siitä, pitääkö Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen eli Fimean sijaita Helsingissä vai Kuopiossa. Päätös koskee 230 työntekijää. Selvityksiä on tehty toinen toisensa perään, mutta työntekijät eivät vieläkään tiedä, menettävätkö he työnsä, elleivät muuta Helsingistä Kuopioon.

Selvitettäisiinkö tätä selvittämistä?

Toisaalta hallitus kykeni helposti päättämään ilman kunnollista selvitystä, että sosiaali- ja terveydenhuoltoon laaditaan uusi valinnanvapausjärjestelmä ja valinnanvapauden piiriin tulevat palvelut täytyy yhtiöittää. Nämä päätökset vaikuttavat noin 220 000 työntekijän elämään.

Miten on mahdollista, että noin 220 000 ihmisen kohtalosta voidaan päättää noin vain, mutta ei kyetä päättämään missä 230 työpöydän pitäisi sijaita?

Fimea on ollut viiden ministerin pöydällä

Vuonna 2009 Liisa Hyssälä (kesk.) päätti lopettaa Lääkelaitoksen ja perustaa uuden lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen, Fimean, Kuopioon. Tehtävien siirto oli määrä toteuttaa vaiheittain vuosina 2009 –2014.

Fimea ei kuitenkaan siirtynyt Kuopioon ministeri Liisa Hyssälän päätöksen mukaisesti. Viimeistään 2015 alussa oli selvää, ettei Kuopion Fimeasta tule selvästi suurinta yksikköä edes vuoteen 2018 mennessä, niin kuin sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon (kok.) päätös vuodelta 2012 edellytti. Niinpä huhtikuussa 2015 kolmas sosiaali- ja terveysministeri, Laura Räty (kok.), laittoi lusikkansa tähän soppaan. Nimitettiin selvitysmiehet.

Miten tämän suuruusluokan päätöksiä voidaan tehdä ilman kunnon selvitystyötä?

Selvitysmiehiltä pyydettiin raporttia alueellistamisen etenemisestä. Tehtäväksiantoon ei kuulunut pohtia, missä Fimean pitäisi oman toimintansa tai kansakunnan edun kannalta sijaita. Selvitysmiehet ehdottivat, että Kuopion Fimeasta tehdään viraston suurin yksikkö vuoteen 2018 mennessä, vaikka irtisanomisia käyttäen. Yleinen arvio on, että muilla keinoin Kuopion Fimeasta ei voi tulla suurinta yksikköä.

Keväällä 2015 nimitetty uusi sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä (ps.) ei ollut tyytyväinen selvitykseen. Jo neljäs asiaa käsitellyt ministeri asetti uuden selvitysryhmän. Sen tehtäväksi tuli arvioida paitsi alueellistamissuunnitelmaa, myös esimerkiksi sitä, miten Fimea voi hoitaa tehtävänsä mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti ja kustannustehokkaasti. Selvitysryhmä ehdotti Fimean päätoimipaikaksi Helsinkiä.

Reilun kuukauden perästä ministeri Mäntylä ilmoitti, että hän haluaa Fimean päätoimipaikaksi Kuopion sijaan Helsingin, missä myös istuisi viraston johto. Ministerin tahtotila ei kuitenkaan muuttunut poliittiseksi päätökseksi. Hanna Mäntylän erottua asia siirtyi uudelle sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilalle (ps.).

Viime viikolla sosiaali- ja terveysministeriö nimesi Osmo Soininvaara selvityshenkilöksi, jonka yksi tehtävistä on selvittää Fimeaa. Selvitystyö koskee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Työterveyslaitoksen, Valviran ja Fimean mahdollisuuksia tukea sote-uudistuksen tavoitteiden saavuttamista. Lopputuloksesta tulisi käydä ilmi virastojen tehtävien päällekkäisyydet ja niiden tulevat tehtävät.

Miten on mahdollista, että noin 220 000 ihmisen kohtalosta voidaan päättää noin vain, mutta ei kyetä päättämään missä 230 työpöydän pitäisi sijaita?

Fimeaa selvitetään aina vaan, sotessa taas voidaan tehdä megaluokan päätöksiä ilman selvitystä

Sote-uudistus on muutoksena valtava. Toteutuessaan se tulee muuttamaan suomalaista yhteiskuntaa merkittävällä tavalla.

Viime syksyn hallituskriisissä kokoomus joutui taipumaan keskustan vaatimukseen 18 maakunnasta. Vastalahjaksi se kuitenkin sai lupaukset uudenlaisesta valinnanvapaudesta. Terveyspalvelujen käyttäjä voi tulevaisuudessa hakea palveluita joko julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin tuottajalta. Perustasolla valinnanvapaus olisi pääsääntö, mutta erikoistason sosiaali- ja terveyspalveluissa se toteutuisi vain osin.

Ennen päätöstä valinnanvapausmallia ei ollut selvitetty eikä valmisteltu. Miten tämän suuruusluokan päätöksiä voidaan tehdä ilman kunnon selvitystyötä?

Kun päätökset oli jo tehty, valinnanvapautta on selvittänyt esimerkiksi professori Mats Brommelsin työryhmä.

Huhtikuussa hallitus päätti, että kaikki valinnanvapauden piiriin tulevat palvelut täytyy yhtiöittää. Päätöstä yhtiöittämisestä ei edeltänyt kunnon virkavalmistelu. Miten tällaiset päätökset ovat mahdolllisia?

Selvitetään selvittämistä

Fimean kohdalla rahaa on palanut miljoonia, viraston toimintakyky on vaarantunut ja työntekijät ovat kokeneet huolta ja epävarmuutta. Toisaalta kunnon selvittäminen olisi ollut enemmän kuin tarpeellista sekä valinnanvapauden että yhtiöittämisen kohdalla. Huonosti tehtynä niistä voi tulla kallis lasku.

Selvitettäisiinkö siis tätä selvittämistä?