Asuntolainojen lyhennysvapaiden buumi loppui – tietoisuus joustosta jäi

Useat pankit kampanjoivat viime vuonna aggressiivisesti asuntolainojen lyhennysvapaita. Soittokierros pankkeihin kertoo, että kokemukset olivat pääosin hyviä, mutta lyhennysten lykkäys voi tuoda myös ikäviä yllätyksiä

talous
Paperista tehty talo jolla on seteleistä tehty katto.
Panttikirjoja käytettään lainojen vakuutena talokaupoissa.Ismo Pekkarinen / AOP

Etenkin Osuuspankki ja Danske Bank markkinoivat lyhennysvapaita viime vuoden keväänä. Nordea muistutteli myös omasta joustotuotteestaan. Osuuspankissa suurta asiakaskuntaa koskeva kampanja on loppunut ja tänä vuonna lyhennysvapaita markkinoidaan lapsiperheisiin.

– Tällä hetkellä meillä on kampanja helpottamaan lapsiperheiden vauva-arkea, Länsi-Suomen Osuuspankin asiakkuusjohtaja Johanna Satuli kertoo.

Normaalisti lyhennysvapaista, eli maksuohjelman muutoksesta peritään aloitusmaksua noin 100–250 euroa, mutta kampanjaluonteisesti vapaita saa maksamalla pelkät korot ja kuukausikulut.

Lyhennysvapaa jopa säästökeino

Nordean Sata-Hämeen aluejohtaja Elina Lampinen-Kinnari kertoo, että viime vuonna ihmiset käyttivät lainanlyhennysten lykkäämistä jopa puhtaasti säästämiseen, sillä alhaisten korkojen aikana pankille maksettava kuukausittainen korkomaksu saattoi olla pienimmillään muutaman euron luokkaa tai jopa alle.

Alhaiset korot ovat voimassa edelleen, mutta enää lyhennysvapaista ei juuri enää paljoakaan puhuta. Nordean Elina Lampinen-Kinnari uskoo ihmisten edelleen tietävän, että tällainen mahdollisuus on.

– Pankki hyötyy tästä siten, että asiakkaiden lainanhoitokyky pysyy parempana. Lainanhoitomenot pystytään paremmin sopeuttamaan kotitalouden tuloihin.

Kaikki pankit eivät ole innoissaan

Aivan kaikki pankit eivät viime vuonna innostuneet markkinoimaan lainanmaksun lykkäämistä. Esimerkiksi Huittisten Säästöpankin toimitusjohtaja Toivo Alarautalahti kertoo, että hekin harkitsivat kampanjaa, joka jäi tekemättä.

– Melko nopeasti totesimme, ettei se ole meidän juttumme. Lähestymme asiaa aina asiakkaan edun näkökulmasta. Haluamme käydä asiakkaan kanssa yksilöllisen keskustelun asiasta, jossa selvitetään tarpeet lyhennysvapaaseen ja pohditaan yhdessä tämän talouden tasapainoa pidemmällä aikavälillä, Alarautalahti kertoo.

Toivo Alarautalahti muistuttaa, että monen asiakkaan lainassa on ulkopuolisia takaajia. Heidätkin pitää ottaa huomioon. Hän suosittelee asiakkaitaan mieluummin keskustelemaan lyhennysten määrän pienentämisestä. Lisäksi hinnat eivät juuri nyt nouse ja sääntelyn tiukentuessa asuntovelalliselle voi tulla yllätyksiä.

– Helposti voi muodostua tilanne, jossa lyhennysvapaiden seurauksena vanhan asunnon myyntihinta riittää ehkä kattamaan vanhan lainan, mutta vaadittua omarahoitusosuutta uuden ostamiseen ei jää. Tämä on havahduttanut monet lyhennysvapaan kysyjät, muistuttaa Alarautalahti.