Lääkäri kiipeilevistä nuorista: vaara kuuluu nuoruuteen, mutta elämän soisi jatkuvan

Ensihoidosta vastaava lääkäri kehottaa varovaisuutta niille, jotka kiipeilevät ja ottavat selfieitä ja harkintaa myös niille, jotka soittavat hätäpuheluita liian herkästi.

Kotimaa
Lääkäri Janne Kuusela
Mari Lukkari / Yle

Ikiaikainen ja yleismaailmallinen nuorten kiipeilykulttuuri on saanut uuden mausteen kuvaamisesta ja sosiaalisesta mediasta. Kiipeilijät ottavat itsestään kännykällä kuvia ja videoivat kiipeilynsä. Youtube on täynnä toinen toistaan hurjempia kiipeilyvideoita, joita kuvataan kaikkialla.

Mikkelissä ilmiö on puhuttanut kuluneen vuoden aikana. Viime keväänä joukko nuoria kiipeili Soneran 100-metriseen torniin, roikkui huipulla yhden käden varassa ja kuvasi. Maanantai-iltana neljän 13-vuotiaan pojan ryhmä kiipeili Ratakadun kävelysillalla. Paikalle osunut sivullinen henkilö hälytti viranomaiset paikalle.

Kuka maksaa laskun?

Maanantaisille kiipeilijöille ei käynyt mitään. Kiipeilijöiden vanhemmille eikä hätänumeroon soittajalle seuraa laskua tapauksesta. Ratakadulle saapui kuitenkin kaksi ambulanssia. Se oli viidennes Etelä-Savon sairaanhoitopiirin koko ilta- ja yöaikaisessa käytössä olevista ambulansseista.

– Ensihoitopalvelujärjestelmän maksavat kansalaiset. Samalla tavoin kuin veronmaksajat maksavat pelastustoimen ylläpidon, Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ensihoidosta vastaava lääkäri Janne Kuusela kertoo.

Lääkärinä Kuusela kantaa huolta putoamisen lisäksi muistakin riskeistä.

– Onneksi kukaan ei loukkaantunut, sillä riskinä ovat putoamisen ohella siltarakenteessa kulkevat sähköjunien suurjännitekaapelit, joista voi saada pahoja palovammoja, Kuusela kertoo.

Ensihoidossa somevideoita kuvaavat kiipeilijät ovatkin jo tulleet tutuksi.

"Nykyään hätänumeroon soitetaan liian herkästi"

Kuusela toivoo kiipeilystä innostuneelle selfie-kuvaajille malttia ja harkintaa. Hän kuitenkin ymmärtää nuorten kiipeilyhalua.

– Olenhan itsekin ollut tuon ikäinen, eikä se lapsi sisältäni koskaan katoa.

Malttia Kuusela toivoo myös hätäpuheluiden soittajille.

Ambulanssi ei ole silloin käytettävissä muille mahdollisesti henkeä pelastaville tehtäville.

Janne Kuusela, ensihoidosta vastaava lääkäri

– Nykyään hätänumeroon soitetaan varsin herkästi. Tuntuu, että ambulanssin tilaamiseen riittää, jos joku viiltää sormeen pienen haavan.

Hätäkeskus tekee ambulanssin hälyttämisestä arvion suullisesti annetun tiedon pohjalta ja sitoo hälytyksellä ambulanssin tehtävään, joka ei välttämättä sitä edellyttäisi.

– Ambulanssi ei ole silloin käytettävissä muille mahdollisesti henkeä pelastaville tehtäville.