Ministeriöt varoittavat: Maalämpöjärjestelmissä vaarallista nestettä – Kiinteistönomistaja, toimi näin

Maalämpöjärjestelmien asentajille myytiin väärillä tiedoilla metanolipohjaista lämmönsiirtonestettä etanolipohjaisen nesteen sijasta vuosina 2012–2015.

Kotimaa
Poraaja poraamassa maalämpökaivoa.
Poraaja poraamassa maalämpökaivoa. Kuvan henkilö ei liity tapaukseen.Marko Melto / Yle

Yli tuhannen kiinteistön maalämpöjärjestelmiin ympäri Suomea on asennettu terveydelle ja ympäristölle haitallista lämmönsiirtonestettä, tiedottavat ympäristöministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes.

Järjestelmiin on asennettu etanolipohjaisen nesteen sijasta metanolipohjaista nestettä. Metanoli voi aiheuttaa terveysriskin, jos se päätyy talousvetenä käytettävään pohjaveteen.

Normaalisti toimivista ja oikein huolletuista maalämpöjärjestelmistä lämmönsiirtonesteet eivät pääse ympäristöön ja pohjaveteen, mutta laitteiden rikkoutuessa neste voi päästä vuotamaan, viranomaiset varoittavat.

Pidän tärkeänä, että nyt, kun mitään ei ole vielä tapahtunut, kaikki tarkistavat asian

Jari Keinänen

– Jos siinä on vedenottamo tai yksityinen talousvesikaivo aivan vieressä, niin silloin on mahdollista, että tätä metanolipitoista nestettä pääsee siinä määrin juomaveteen, että sillä voi olla terveyshaittoja. Se on äärimmäisen pieni mahdollisuus, johtaja Jari Keinänen sosiaali- ja terveysministeriöstä sanoo.

Metanoli voi aiheuttaa ihmiselle pahoinvointia, näön heikkenemistä, sokeutumista tai pahimmillaan jopa kuoleman.

Keinäsen mukaan tiedossa ei ole, että metanolia olisi vielä missään päässyt vuotamaan. Hän ei pidä tilannetta kovin huolestuttavana.

– Pidän tärkeänä, että nyt, kun mitään ei ole vielä tapahtunut, kaikki tarkistavat asian ja ne kuluttajat, joilla on lämpökaivoissaan metanolia, tietävät sen. Kunnat taas arvioivat, onko tarvetta lähteä vaihtamaan nesteitä, Keinänen jatkaa.

Poliisi tutkii tapausta

Tapauksessa on kyse siitä, että Suomen Kalustekierrätys Oy myi maalämpöjärjestelmien asentajille väärillä tiedoilla metanolipohjaista lämmönsiirtonestettä etanolipohjaisen nesteen sijasta vuosina 2012–2015. Etanolin ja isopropanolin seoksena myytyä metanolia sisältävää nestettä toimitettiin kauppanimellä Eurolpro.

Tuotteessa ei ollut lainkaan varoitusetikettiä, ja yritys oli toimittanut kemikaalin mukana huomattavasti vaarattomamman kemikaalin käyttöturvallisuustiedotteen.

Viime vuoden kesäkuussa Tukes kielsi yritystä myymästä kyseistä kemikaalia ja määräsi sen myös poistamaan myymänsä kemikaalierät toimitusketjusta.

Poliisi tutkii tapausta Tukesin pyynnöstä. Poliisitutkinnassa on selvinnyt, että väärää nestettä on toimitettu useille asennusliikkeille eri puolilla Suomea. Nestettä on asennettu arviolta yli tuhannen kiinteistön energiakaivoon ympäri Suomea.

Kiinteistönomistaja, toimi näin:

Ympäristöministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö ovat laatineet ohjeet siihen, miten tulee toimia, jos epäilee, että omaan kiinteistöön on asennettu väärää lämmönsiirtonestettä, eli käytännössä, jos lämpökaivo on asennettu vuoden 2012 jälkeen:

  • Älä tutki lämmönsiirtonestettä itse
  • Ota yhteyttä lämpökaivojärjestelmän toimittajaan. Lämmönsiirtonesteen alkuperä ja koostumus tulee selvittää ensisijaisesti toimittajalta.
  • Epäselvissä tilanteissa lämmönsiirtonesteestä voidaan ottaa näyte. Näytteen ottajan tulee olla ammattilainen.
  • Mahdollinen nesteen vaihto tulee tilata ammattilaiselta. Neste tulee toimittaa vaarallisena jätteenä luvalliseen, vaarallisen jätteen vastaanottopisteeseen.
  • Myös maalämpöjärjestelmien huollon yhteydessä tulee varautua siihen, että lämmönsiirtoneste on metanoli- eikä etanolipohjaista.

Ministeriöt ovat laatineet ohjeet nesteiden vaihtamisesta myös kunnille ja ELY-keskuksille. Niiden mukaan kunnat tai ELY-keskukset voivat määrätä kiinteistönomistajan vaihtamaan maalämpöjärjestelmässä käytetyn nesteen.

Kuka maksaa viulut?

Ympäristöministeriön neuvottelevan virkamiehen Juhani Gustafssonin mukaan korvaus- ja vastuuvelvoitteet ovat tapauksessa monimutkaisia. Ympäristöministeriön näkemyksen mukaan lähtökohtaisesti kulut maksaa maalämpöjärjestelmän asentanut yritys.

Me olemme nyt katsoneet tässä vaiheessa, että lämpöpumppujen asentajat ovat vastuussa siitä käyttämästään aineesta.

Juhani Gustafsson

– Me olemme nyt katsoneet tässä vaiheessa, että lämpöpumppujen asentajat ovat vastuussa siitä käyttämästään aineesta, Gustafsson sanoo.

Siinä tapauksessa, että järjestelmän asentanutta yritystä ei ole enää olemassa, kiinteistönomistaja voi joutua maksumieheksi.

– Jos tämä yritys ei ole enää olemassa, siinä vaiheessa sitten kustannusten suhteen on pieni ongelma, Gustafsson myöntää.

Hän huomauttaa, että kaikissa tapauksissa metanolia sisältävää nestettä ei välttämättä tarvitse vaihtaa. Vain tietyillä herkillä alueilla aine on vaihdettava pakosti.

– Täytyy tapauskohtaisesti harkita, aiheuttaako se jonkinnäköisen ympäristö- tai terveysriskin tai onko aine siellä eri määräysten tai toimenpidelupien vastaisesti, Gustafsson selittää.

Hän korostaa, että selvitys siitä, mitä ainetta oma lämpöjärjestelmä sisältää on kuitenkin hyvä tehdä.

– Siinä vaiheessa täytyy tiedostaa, että aine voi olla metanolia, jos joudutaan tekemään esimerkiksi jotain huoltotoimenpiteitä.

Hän huomauttaa, että ympäristönsuojelulain mukaisesti pilaaja joutuu maksamaan mahdolliset ympäristölle aiheutuvat vahingot.

– Esimerkiksi kiinteistönomistaja, jos siellä tapahtuu joku onnettomuus ja ympäristö pilaantuu.