Yli sata hygienianäytettä katuruokakeittiöistä paljastaa, että lähes kaikki yrittäjät "huolehtivat velvoitteistaan"

Helsingin uusi hygieniatutkimus valmistuu lokakuussa, mutta suuntaviivat ovat selvillä jo nyt.

Kotimaa
Katuruoka on tullut jäädäkseen.
Katuruoka on tullut jäädäkseen.Tytti Vuori / Yle

Helsingistä alkunsa saaneen Ravintolapäivän kaltaiset tapahtumat ovat vauhdittaneet katukeittiöilmiön vakiintumista Suomeen.

Aiemmin katuruokaa myytiin lähinnä nakkikioskeissa, toreilla ja tapahtumissa. Nykyään katukuvassa näkyy yhä enemmän erilaisia ruokakojuja, jotka istuvat modernin suurkaupungin ilmeeseen.

Kekseliäät ruuan myynti- ja valmistuspaikat ovat saaneet myös elintarvikeviranomaisten kiinnostuksen heräämään.

Helsingin Ympäristökeskus tutkii parhaillaan ulkomyynnissä valmistettavien ruokien hygieenistä laatua. Viranomaiset ovat keränneet yli sata näytettä toreilta, tapahtumista ja liikutettavista kioskeista vuosien 2015-2016 aikana. Näytteistä etsitään esimerkiksi ruokamyrkytystä aiheuttavia bakteereja.

Ruokarekoissa hyvät puitteet

Monet asiakkaat arvostavat tuoreista raaka-aineista valmistettua ruokaa. Katukeittiössä hyvän hygieniatason säilyttäminen on kuitenkin sitä haastavampaa, mitä enemmän ruokaa käsitellään.

Kyllä elintarviketurvallisuus on hyvällä tasolla Suomessa ja suurin osa yrittäjistä huolehtii velvoitteistaan.

Helsingin elintarviketurvallisuuspäällikkö Riikka Åberg

– Ruokakulttuurin muutos näkyy siten, että annos tehdään itse alusta alkaen. Kun hampurilaispihvi paistetaan raa´asta lihasta ja sitten purilaisen väliin lisätään salaattia, niin muistetaanko käsien pesu siinä välissä, Helsingin elintarviketurvallisuuspäällikkö Riikka Åberg kysyy.

Myös tuotevalikoiman laajeneminen edellyttää tarkkuutta hygienian kanssa. Perinteisten toriruokien, kuten paistettujen silakoiden, pyttipannun ja paellan rinnalle ovat tulleet ravintolaruokia vastaavat annokset. Tarjolla on nyhtökauraa, falafelia, täytettyjä wrappeja ja sushia. Hygieniariskejä aiheuttavat etenkin graavikala, simpukat ja osterit.

Åberg antaa kuitenkin kiitosta yrittäjille siitä, että ulkokeittiöiden myyntitilat ovat parantuneet. Esimerkiksi ruokarekoissa varustelut ovat parempia kuin teltoissa.

Hygienia ei ole parantunut, muttei huonontunutkaan

Helsingin Ympäristökeskuksen tutkimus katuruuan hygieniatasosta valmistuu lokakuussa, mutta elintarviketurvallisuuspäällikkö Riikka Åberg paljastaa jo, että tulokset näyttävät samansuuntaisilta kuin edellisessä vastaavassa tutkimuksessa vuonna 2009. Silloin noin kahdeksankymmentä prosenttia näytteistä oli hyviä ja loput välttäviä tai huonoja.

Tilanne ei siis ole juurikaan seitsemän vuoden aikana parantunut, mutta ei myöskään huonontunut, vaikka katuruokaa myydään nyt aiempaa enemmän. Onko katuruuan syöminen sitten turvallista Suomessa?

– Kyllä elintarviketurvallisuus on hyvällä tasolla Suomessa ja suurin osa yrittäjistä huolehtii velvoitteistaan. Jos tarkastuksissa huomataan epäkohtia, niin kyllä ne pääosin korjaantuvat hyvin, Åberg vastaa.

Toisaalta häntä mietityttää taloudellisen taantuman vaikutus siihen, että elintarvikealalle siirtyy myös uusia yrittäjiä, joilla ei ole työstä aiempaa kokemusta. Elintarvikehygienian kannalta on olennaisen tärkeää, että yrittäjä on perillä säädöksistä ja valvoo itse omaa toimintaansa.

– Mutta ne yritykset, jotka pysyvät tällä alalla useamman vuoden, ottavat kyllä homman haltuun, Åberg sanoo.

"Myynti on hyvin kansainvälistä"

Helsingissä on pari sataa katuruokamyyjää, jotka liikkuvat myös muualla maassa. Myös pääkaupunki vetää myyjiä muualta Suomesta ja naapurimaista Virosta sekä Ruotsista.

– Myynti on hyvin kansainvälistä. Meiltä viranomaisilta tämä edellyttää rajat ylittävää yhteistyötä. Välitämme tietoja tarkastuksista, ja jos kohdallemme osuu vaikka espoolainen yrittäjä, jonka toiminnassa on puutteita, niin otamme yhteyttä Espoon viranomaisiin ja päinvastoin.

Kuluttajille elintarvikealan yritysten valvontatiedot ovat nähtävillä Oiva-sivustolla. (siirryt toiseen palveluun)