1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kulttuuri

Kekkonen väreissä ja Laila Kinnunen lähtötunnelmissa – kymmenen kuvaa 90-vuotiaan Ylen historiasta

Yleisradio aloitti lähetyksensä 90 vuotta sitten. Katso, missä Yle on ollut mukana lähes sadan vuoden aikana.

Kuva: Yle

1

1926

Nuori kansakunta oli 1920-luvulla ajan hermolla. Maahan päätettiin perustaa Yleisradio vuonna 1926. Tarkoituksena oli vahvistaa suomalaista identiteettiä ja puhua samalla äänellä sekä kaupunkilaisille että maaseudun asukkaille. Radion sinfonianorkesterin edeltäjä Radio-orkesteri aloitti toimintansa jo seuraavana vuonna. Uutiset toimitti Ylelle STT eli Suomen tietotoimisto. Uutispaketin luki iltaisin radiokuuluttuja.

Kuva: Yle

2

1938

Ylen kuunnelmat keräsivät kansan radioiden ääreen ja varsinainen hitti syntyi vuonna 1938, kun Tuttu Paristo -nimimerkillä kirjoittaneet Elsa Soini ja Seere Salminen kehittivät Suomisen perheen. Sarjasta tuli niin suosittu, että siitä alettiin tehdä sotavuosina elokuvia. Suomisen Olli teki näyttelijä Lasse Pöystistä valtakunnallisen megajulkkiksen.

Kuva: Yle

3

1952

Helsinki isännöi kesäolympialaisia vuonna 1952, vaikka alun perin kisat piti pitää vuonna 1940. Yksi kisojen selostajista, Niilo Tarvajärvi, nousi myöhemmin koko kansan tv-tähdeksi Palapeli-nimisen visailuohjelman suositusta Laatikkoleikistä. Ennen televisiota, kansalaiset maksoivat radioluvasta. Vuonna 1955 niitä oli lunastettu miljoona kappaletta. Päivittäin lähetettävä Kamerakierros vuonna 1959 oli Ylen tv-uutisten lähtölaukaus.

Kuva: Yle

4

1961

Suomi käänsi uuden lehden kotimaisen viihteen historiassa, kun Yle lähti mukaan Eurovision laulukilpailuun ja järjesti ensimmäiset Suomen karsinnat. Kisakoneeseen nousi täydessä terässä ollut Laila Kinnunen, tosin vanhanaikaisen kappaleen kanssa. Valoa Ikkunassa sijoittui kymmenenneksi, kun laulukilpailussa oli mukana 16 maata. Uutissähke Suomen sijoituksesta Cannesissa pidetyistä euroviisuista ei vielä ehtinyt Ylen omiin radiouutisiin. Ne aloittavat vuonna 1965.

Kuva: Yle

5

1969

1960-luvulla Yle satsasi voimakkaasti televisioon. Tv-toiminta oli alkanut vuonna 1958 ja Pasilassa alkoivat väri-tv-koelähetykset vuosikymmenen lopulla. Vuonna 1969 tekniikka oli vihdoin valmis. Ensimmäisessä virallisessa värilähetyksessä esiintyi uudenvuoden puhetta pitänyt tasavallan presidentti Urho Kekkonen.

Kuva: Yle

6

1978

Television myötä radion kuunnelmien monopoliasema draamassa murtui ja erilaiset kotimaiset sarjat jatkoivat molemmissa välineissä. Åke Lindmanin ohjaamasta, Pirkko Saision käsikirjoittamasta tv-sarjasta Elämänmeno tuli myöhemmin klassikko, jonka uusintoja toivotaan Yleltä yhä uudestaan.

Kuva: Yle

7

1982

Vuonna 1982 Suomessa oli lunastettu jo miljoona väri-tv-lupamaksua, joilla Yleä rahoitettiin. Tv-luvan tarkastajia odotettiin kauhun sekaisin tunnelmin kodeissa, joissa lupa oli jäänyt hankkimatta. Luvaton tv-vastaanotin saattoi huhujen mukaan päätyä valtion omistukseen. 1980-luvulla Ylessä käynnistyi myös ruotsinkielinen tv-toiminta.

Kuva: Yle

8

1990

Radion suuri kanavauudistus nosti Ylen valtakunnallisten kanavien määrän kahdesta kolmeen. Vuonna 1990 aloittivat Radio Suomi, nuorisokanava Radiomafia sekä klassiseen musiikkiin erikoistunut Ylen Ykkönen. Ylen uudesta toimitalosta Isosta Pajasta tuli yhtiön uusi maamerkki vuonna 1993. Vuosikymmenen lopulla kansalaiset pääsivät nauttimaan suorasta tv-ohjelmasta jo kukonlaulun aikaan tuliterän Aamu-tv:n ääressä.

Kuva: Yle

9

2006

Lapset ovat olleet aina tärkeä osa Ylen toimintaa ja heitä varten yhtiöön perustettiin oma toimitus vuonna 1964. Nyt Kylli-tädin, Niksulan, Tenavatuokion ja Pelle Hermannin jaksoja voi katsoa takautuvasti kansainvälisesti palkitussa Elävässä Arkistossa, joka oli Yleisradion ensimmäinen mittava satsaus nettiin.  Elävä Arkisto perustettiin kymmenen vuotta sitten, vuonna 2006.

Kuva: Yle

10

2013

Suomalaisia pidetään urheiluhulluna kansana, ja sitä nälkää on tyydyttänyt muun muassa Urheiluruutu, joka täytti 50 vuonna 2013. Samana vuonna Yle aloitti venäjänkieliset uutiset ja siirtyi Yle-veroon, jolla kerätään varat yhtiön pyörittämiseen. Tänään Ylellä on neljä tv-kanavaa, kuusi valtakunnallista radiokanavaa sekä useita erilaisia nettisivustoja.

Yhtiössä on nyt hieman alle 3 000 vakituista työntekijää. Heistä vähän yli 70 prosenttia työskentelee Helsingissä, loput aluetoimituksissa eri puolilla Suomea. Ulkomailla tekee töitä kourallinen kirjeenvaihtajia.

Kuva: Yle