Konkursseja, huonoja rekrytointeja, pienet resurssit – Porifutis ui syvällä

Porissa on pitkät jalkapalloperinteet ja kultaiset muistot 1990-luvulta. Tänä päivänä tilanne on kaikkea muuta kuin valoisa. Ensi kaudella korkein sarjataso porilaisella edustusjoukkueella lienee Kakkonen.

urheilu
FC Jazz reenaa jalkapallokentällä.
Karri Laihonen / Yle

Porilainen jalkapallo kyntää syvällä. Kaupungin ykkösjoukkue FC Jazz on putoamassa Kakkoseen eli Suomen kolmanneksi korkeimmalle sarjatasolle. Yleisölle tilanne näyttäytyy porilaisen edustusjalkapalloilun alennustilana, sillä moni muistaa vielä elävästi kultaisen 90-luvun ja kaksi Suomen mestaruutta.

Liiketoiminnan tekeminen jalkapallon ympärillä on vaikeaa. Edes Hjallis ei onnistunut siinä 2000-luvun alussa. Seura pystyy kuitenkin onnistuneilla rekrytoinneilla viemään pienemmälläkin rahalla toimintaa eteenpäin.

FC Jazzin ex-kapteeni Ilkka Santahuhta

FC Jazzin entisen toiminnanjohtajan Tomi Leivo-Jokimäen mukaan porilaisen yleisön odotukset ja futiksen resurssit eivät kohtaa.

– Elämme Porissa vielä aika vahvasti siinä 1990-luvun huumassa. En toki tiedä, mutta minulla on vahva käsitys, että FC Jazzin budjetti on noin kolmasosa pienimmästä Veikkausliigaseuran budjetista, sanoo Leivo-Jokimäki.

Kultaisella 1990-luvulla kapteenina toiminut pelaajalegenda Juha Riippa on samoilla linjoilla. Hänen mukaansa yleisön ja seurojen odotukset ovat epärealistisia käytettävissä olevaan rahaan nähden.

– En myöskään ole varma, kuinka vetovoimainen paikka Pori on kovemmille vahvistuksille, miettii Riippa.

Konkurssit näkyvät edelleen Porin jalkapallossa

Siinä missä FC Jazzin kausi on ollut pettymys, osoittaa Musan Salaman urheilullinen käyrä ylöspäin. Ykköseen noususta taistelevan Musa Salaman puheenjohtaja Mikko-Tapio Mattilan mukaan FC Jazzin ja Popan konkurssit lähivuosilta tuntuvat edelleen porilaisessa jalkapallossa.

– Pelaajatuotanto ei välttämättä ole ollut niin hyvää kuin aikaisemmin. Totta kai myös sellaiset kolaukset, että seuroja kaatuu, tuntuvat edelleen porilaisessa futiksessa. Se näkyy sponsorien kiinnostuksessa ja harrastajamäärissä.

Tällä hetkellä Musan Salaman ja FC Jazzin edustusjoukkueet ovat lähellä samaa tasoa. On väläytelty mahdollisuutta, että seurojen yhdistäminen toisi kaikki munat yhteen koriin ja nousu korkeimmalle sarjatasolle helpottuisi. Sekä Musan Salaman että FC Jazzin leireissä ollaan kuitenkin sitä mieltä, että rakkaiden vihollisten keskinäinen taistelu kirittää molempia eteenpäin.

Kovaa bisnesjohtajaa tarvitaan

Monet paikalliset jalkapallovaikuttajat kaipaavat seuroihin ammattimaisempaa bisnesjohtamista. Se vaatii kuitenkin rahaa ja isompia sponsorieuroja ei voi lajin pariin odottaa ennen kuin kaupungilla on Veikkausliigaa pelaava lippulaiva.

– Pitää olla porilainen pääsarjatason jalkapallojoukkue ennen kuin voi odottaa enempää rahaa lajille, vahvistaa Musan Salaman puheenjohtaja Mikko-Tapio Mattila.

Kovaa liiketoimintajohtajaa peräänkuuluttaa myös viime kaudella FC Jazzin kapteenina uransa lopettanut Ilkka Santahuhta.

– Liiketoiminnan tekeminen jalkapallon ympärillä on vaikeaa. Edes Hjallis (Harkimo) ei onnistunut siinä 2000-luvun alussa. Kuitenkin onnistuneilla rekrytoinneilla seura pystyy pienemmälläkin rahalla viemään toimintaa eteenpäin, Santahuhta toteaa.

Porilainen jalkapallo onkin hankalassa pattitilanteessa: Rahaa ei tule ennen kuin kaupungissa on veikkausliigajoukkue, ja veikkausliigajoukkuetta ei tule ennen kuin käytössä on rahaa.