”Joka puolella on ruotsinkielen sanoja” – kuudesluokkalainen ei pakkoruotsia säiky

Peruskulun opetussuunnitelmassa on paljon uutta. Yksi uutuus on ruotsin kielen aloittaminen jo alakoulussa, kuudennella luokalla. Se on edellyttänyt kouluilta sekä materiaalien hankintaa että opettajien kouluttamista. Järjestelmään on jäänyt myös parannettavaa.

Kotimaa
Savonlinnan Amnttolan koulun 6-luokkkalaiset ruotsintunnilla.
Savonlinnan Amnttolan koulussa ei ruotsinkieltä pelätä.Paavo Koponen , Yle

Kuudesluokkalaisten ruotsin kielen opetus on käynnistynyt sujuvasti Etelä-Savossa. Kuutosluokkalaisia on maakunnassa noin 1500. Opettajat ovat aineenopettajia ja täydennyskoulutuksella pätevöityneitä luokanopettajia. Oppilaat ainakin Savonlinnan Anttolassa ovat käyneet toimeen aivan ennakkoluulottomasti.

– Oppilaat ovat tosi innokkaita ja todella aktiivisia tunneilla. Sanoja on opeteltu innokkaasti ja lukusanat ovatkin jo aika hyvin hallussa. Kun alkeista lähdetään, niin on edetty rauhallisesti. Itsekin olen tosi innostunut. Jo viime keväänä vähän tutustuttiin ruotsin sanoihin, kertoo luokanopettaja Minna Kähkönen.

Oppilaita innostaa sekin, että ruotsin kieltä kohtaa monissa paikoissa. Anttolan kuudesluokkalaisista monikin on myös käynyt Ruotsissa. Aihe on helppo, mielenkiintoinen ja hauska, todistavat ainakin Luka Räsänen, Nelli Paloheimo ja Fanny Ristolainen, Ruotsin-kävijöitä kaikki.

– Ruotsiin törmää koko ajan, Ruotsissa tietysti kaikkein eniten. Mutta onhan niitä ruotsin kielen sanoja oikeastaan joka puolella. Joskus harvoin tulee katsotuksi ruotsinkielisiä TV-ohjelmia. Tämä on ihan hauskaa, ehkä vähän vaikeaa, mutta helpompaa kuin englanti, toteaa Antti Sairanen.

Opetusta ja tehtäviä myös opettajille

Isoissa yhtenäiskouluissa ruotsin kieltä varten on omat aineenopettajansa. Ala-asteilla ruotsia opettavat siihen koulutetut luokanopettajat. Näin on myös Savonlinnan Anttolan koulussa.

 Minna Kähkönen neuvoo Antti Sairasta.
Hyvin menee, opettaja Minna Kähkönen neuvoo Antti Sairasta. Paavo Koponen, Yle

– Meillä oli keväällä täydennyskoulutusta Savonlinnassa. Siellä päästiin harjoittelemaan ja kertaamaan vanhoja taitoja. Täytyy myös itse pitää itseään ajan tasalla ja miettiä asioita välillä ruotsiksi. Ainakaan vielä ei ole ollut liian vaikeata, vaikka englannin sanat tulevat joskus ensin mieleen, kertoo luokanopettaja Minna Kähkönen

Kun ruotsin kieli on ala-asteella uusi oppiaine, on sen aloittaminen vaatinut jonkin verran järjestelyjä.

– Lähinnä on ollut tämä oppikirjojen tilaaminen. Opetusmateriaalia on tietysti pitänyt hankkia. Se löytyy kaikki nykyään tuolta internetistä, mutta ennen se kaikki on saatu toimimaan, niin se on ollut pieni ruljanssi, mutta nyt kaikki toimii, Minna Kähkönen kertoo.

Laiskanläksyä päättäjille

Opettaja Minna Kähkönen sanoo antavansa vain muutaman läksytehtävän kerrallaan. Itä-Suomen aluehallintoviraston ylitarkastaja Kari Lehtola antaisi päättäjille läksyjä vähän enemmänkin. Kun ruotsin kielen opetuksen määrää ei lisätä, vaan se jaetaan entistä useammalle vuodelle, on tunteja lopulta liian harvoin.

–Aloituksen varhentamisella saavutetaan etuja, mutta kun tuntimäärä myöhemmin laskee yhteen viikossa, niin se etu menetetään. Harjoitusta ei tule tarpeeksi, eikä taito kehity. Alkuvaiheessa tulee lisää kustannuksia, mutta lopulta ei lisäarvoa, Lehtola arvelee.

Myös opettajien taitoihin tarvittaisiin lisää huomiota. Kaikkien oppilaiden pitäisi saada tasokasta opetusta. Itä-Suomessakin on ala-asteen kouluja pitkälti toista sataa ja oppilaiden kuulu olla yhdenveroisessa asemassa.

– Vaikka opettajalla on muodollinen pätevyys, voi osaamisessa olla aukkoja. Täydennyskoulutuksessa on puutteita. Sen pitäisi olla yliopistotasoista niin oppiaineen kuin pedagogiikan osalta. Aducaten alasajo Savonlinnasta on menetys, Lehtola arvioi.