Naisen orgasmi ja 8 muuta hyödytöntä ominaisuutta, joita et enää tarvitse

Ihmisellä on mennyt kuusi miljoonaa vuotta muotoutua esi-isistä nykyisen kaltaiseksi olennoiksi. Ihmiseen on jäänyt lukuisia ruumiinosia tai ominaisuuksia, joilla joskus oli joku tarkoitus – mutta jotka ovat nyt käytännössä hyödyttömiä. Kaikki tietävät umpilisäkkeen, mutta tässä yhdeksän muuta.

tiede
Piirustus ihmisen mittasuhteista
Vitruviuksen mies (noin vuodelta 1485). Leonardo da Vincin piirustus

1. Häntäluu

Fysioterapeutti pitelee selkärangan jäljitelmää.
Antti Kolppo / Yle

Ihmiset eivät enää tarvitse häntää, vaan tasapainoilu onnistuu mainiosti ilman sitäkin. Useimmilla nisäkkäillä on kuitenkin pääsääntöisesti ollut häntä jossain vaiheessa elämäänsä, vaikka ne menetettäisiinkin ennen syntymää.

Viiden ja kahdeksan viikon välillä hedelmöityksestä myös ihmisalkio näyttää kehittävän kohdussa häntää. Syntymään mennessä se on kuitenkin liittynyt osaksi selkärankaa.

2. Miehen nännit

Miehillä on nännit vain siitä syystä, että he olisivat voineet olla naisia. Alkiot kehittyvät kohdussa samalla tavalla ensimmäiset 60 päivää.

Lähes alastomia miehiä.
Radu Aneculaesi / EPA

Y-kromosomin omaavilla testosteroni kuitenkin alkaa sen jälkeen vaikuttaa, mikä johtaa miehen sukupuolielinten kehittymiseen naisen sukupuolielinten sijaan.

Nännit ovat kuitenkin jo ehtineet kehittyä, mutta koska niistä ei ole haittaakaan, luonnonvalinta ei ole hävittänyt niitä miehiltäkään.

3. Naisen orgasmi

Naisen orgasmi on nykyihmiselle yhtä turha kuin miehen nännit, kertoivat evoluutiobiologit viime kesänä Journal of Experimental Zoology (siirryt toiseen palveluun) -julkaisussa.

Tiukasti rajattu kuva naisesta lakanoissa.
AOP

Tutkijoiden mukaan naisen orgasmi on jäänne yli 150 miljoonan vuoden takaa, jolloin sillä oli merkitystä lisääntymisen kannalta: sen avulla naaras vapautti munansa hedelmöitettäväksi yhdynnän jälkeen.

Kesällä julkaistussa tutkimuksessa on kuitenkin päätelty, että kun ovulaatio on irrottautunut seksistä, on naisen orgasmi myös muuttunut käytännössä hyödyttömäksi.

4. Viisaudenhampaat

Nuoren miehen hampaat.
Yle

Ihmisten leuat ovat kehittyneet pienemmiksi ajan saatossa, ja siksi viisaudenhampailla on vaikeuksia mahtua mukaan. Noin viidennes nykyihmisistä kärsii hammaskaarten ahtaudesta, joten ylimääräisten hampaiden kasvulle enää aikuisena ei tosiaan olisi tarvetta.

Tutkijat ovat pääsääntöisesti yksimielisiä siitä, että leukaluumme ovat pienentyneet, koska syömme eri tavalla kuin aiemmin: enää ei ole tarvetta jyrsiä raakoja vihanneksia tai jauhaa sitkeää lihaa. Hampaat ovat kuitenkin pysyneet saman kokoisina.

Joidenkin tutkijoiden mukaan nykyinen hammashygienia on myös vaikuttanut asiaan. Aiemmin kun ei ollut tapana hoitaa hampaita yhtä täsmällisesti kuin nyt, joten hampaita hyvinkin todennäköisesti irtosi – ja näin syntyi tilaa viisaudenhampaiden kasvulle.

5. Karvoitus

Mies seisoo kädet puuskassa.
Laura Tolonen / Yle

Ihon karvapeite suojeli esi-isiämme auringolta, mutta lämmitti kuitenkin pakkasella. Pörhistyneenä karvoitus sai ihmisen näyttämään isommalta, siitä oli myös hyötyä piiloutumisessa ja se suojasi hyönteisten pistoilta ja naarmuilta.

Miksi ihminen sitten karisti hyödylliset karvansa? Yhden teorian mukaan syynä oli tarve pitää pää kylmänä.

Ihmiset alkoivat kävellä kahdella jalalla, liikkua enemmän – ja hikoilla. Samaan aikaan myös aivot alkoivat kasvaa, ja aivojen ylikuumeneminen olisi ollut vaarallista. Tarvittiin siis keino viilentyä. Siihen paras keino oli hien haihtuminen paljaalta iholta.

6. Ihon meno “kananlihalle”

Karvankohottajalihasten supistuminen on jäänne ajalta, jolloin ihmisillä oli tuo mainittu tuuheampi karvapeite. Kananlihalle meno teki karvapeitteestä tuuheamman – ja ihmisestä isomman – näköisen, jonka uskottiin auttavan karkottamaan saalistajia.

Tästä syystä ihmiset menevät yhä kananlihalle pelästyessään, mutta myös palellessaan. Turkin pörhistelyn uskotaan auttaneen lämpimänä pysyttelyssä, mutta nykyisellään kananlihalle menosta ei taida olla ihmiselle enää hyötyä.

7. Tartuntarefleksi

Vastasyntyneen käsi pitää kiinni sormesta
Yle

Kun vastasyntyneen käteen laitetaan jotain, vauva tarttuu siihen vaistonomaisesti.

Myös tartuntarefleksi on jäänne ajalta, jolloin ihmisillä oli yhä karvoitus, jälkeläisemme pystyivät tarttumaan siihen ja pysymään kyydissä – kuten apinat tekevät nykyisinkin. Emon kumpikin käsi oli vapaana ja tämä pystyi tällöin jatkamaan tehtäviään vauva mukanaan.

8. Kolmas silmäluomi eli vilkkuluomi

Kuvassa ihmisen silmä.
Taittovirheleikkaukset ovat ei-lääketieteellisiä toimenpiteitä. Siksi niitä ei tehdä Suomessa julkisella puolella.Anssi Leppänen / Yle

Silmän sisänurkassa, nenän puolella on pieni ihokaistale, jolla ei nykyihmiselle ole enää käyttöä. Ihmisen silmää suojelee ylempi ja alempi silmäluomi, joiden reuna on silmäripsien reunustama.

Plica semilunaris, vilkkuluomi eli kolmas silmäluomi taas on surkastunut ja näkyy siilmän sisäkulmassa vain pienenä punertavana jäänteenä.

Esimerkiksi linnuilla ja matelijoilla on yhä nämä ylimääräiset läpinäkyvät luomet, jotka voidaan sulkea silmän suojaamiseksi tai kostuttamiseksi, mutta silti eläin kykenee yhä näkemään.

9. Korvat – tai ainakin osia niistä

korva kuulo
Heli Kaski / Yle

Korvat ovat toki nykyihmisellekin äärimmäisen hyödylliset, mutta korvissamme on lukuisia osia, joita emme enää tarvitse.

Ihmiskorvaa reunustaa yhä joukko lihaksia, jotka auttavat meitä liikuttamaan korviamme. Toisin kuin jotkut eläimet, kuten apinat ja kissat, joiden täytyy liikuttaa korviaan kuullakseen paremmin, ihminen kuulee varsin mainiosti korvat sijoillaankin.

Pääasiassa emme käytä korvaa reunustavia lihaksiamme lainkaan – jotkut toki osaavat heilutella korviaan, mutta siitäkään ei ole kuulemiselle hyötyä.

Lähteet:

New York Times: Scientists puzzle over a biological mystery: The female orgasm (siirryt toiseen palveluun)

Independent: 7 useless body parts we longer need (siirryt toiseen palveluun)

Independent: Why humans lost their body hair? To stop their brains from overheating as we evolved (siirryt toiseen palveluun)