1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Ulkomaat

Ministerit: Äkilliset muutokset Ruotsin turvallisuuspolitiikkaan eivät ole ajankohtaisia

Ruotsin ulkoministeri Margot Wallström ja puolustusministeri Peter Hultqvist muistuttavat sanomalehti Dagens Nyheterissä, että Ruotsin turvallisuuspolitiikan kulmakivi on sotilaallinen liittoutumattomuus.

Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist ja ulkoministeri Margot Wallström Kuva: Jarno Kuusinen / AOP ja Bernd von Jutrczenka / EPA

Äkilliset muutokset Ruotsin turvallisuuspolitiikkaan eivät ole ajankohtaisia, kirjoittavat ulkoministeri Margot Wallström ja puolustusministeri Peter Hultqvist sanomalehti Dagens Nyheterissä julkaistussa kolumnissa (siirryt toiseen palveluun). Ruotsin Nato-raportti julkaistaan tänään perjantaina.

Ruotsin turvallisuuspolitiikka rakentuu kolmelle kulmakivelle, ministerit muistuttavat.

Ensimmäinen on sotilaallinen liittoutumattomuus. He arvioivat, että muutokset Ruotsin turvallisuuspoliittisessa strategiassa käsitettäisiin dramaattisiksi ja mullistaviksi. Sillä olisi suora vaikutus Pohjois-Euroopan turvallisuustilanteeseen. Siksi turvallisuuspolitiikan äkilliset muutokset eivät ole ajankohtaisia.

Toinen on Ruotsin sotilaallisen kyvyn päivittäminen. Ministereiden mukaan on erityisen tärkeää sijoittaa taistelujoukko Gotlannin saarelle, jolla on strateginen merkitys koko Itämeren turvallisuudelle ja vakaudelle.

Nato-raportissa hahmotellaan painajaismainen tulevaisuuden näkymä, jossa Ruotsi olisi ensimmäinen kohde Venäjän ja Baltian maiden välisessä sodassa, kertoo Dagens Nyheter (siirryt toiseen palveluun).

Hahmotelman mukaan Venäjä toisi ohjusjärjestelmiä Ruotsin maaperälle, esimerkiksi Gotlantiin. Siten se pystyisi valvomaan Etelä-Skandinaviaa ja Itämeren suuta. Se suojaisi siten omia joukkojaan samaan aikaan, kun se pyrkisi estämään Naton joukkojen pääsyn alueelle.

Vasta sen jälkeen Venäjä hyökkäisi Baltian maihin. Nato yrittäisi ottaa Baltian maat takaisin, ja Nato pyytäisi saada käyttää Ruotsin lentotukikohtia, Göteborgin satamaa ja muita liikenneväyliä.

Kolmas on kansainvälinen yhteistyö. Wallström ja Hultqvist huomauttavat, että Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyössä huomioidaan nykyään muutkin kuin rauhanajan tilanteet. He näkevät sen tapana kantaa suurempaa vastuuta turvallisuudesta.

Myös Suomen ja Ruotsin Nato-kumppanuudet tukevat turvallisuutta ja sotilaallista kykyä, ministerit arvioivat. Ruotsi on lisäksi syventänyt puolustusyhteistyötä Tanskan, Baltian maiden, Puolan, Ison-Britannian ja Yhdysvaltojen kanssa.

Euroopan unioni on Ruotsin tärkein ulko- ja turvallisuuspoliittinen areena, sanovat ministerit. Ruotsin toiminnan pitää olla arvattavaa ja järjestelmällistä.