Miten Suomen ja Ruotsin Nato-selvitykset eroavat toisistaan? Lue tästä 8 kysymystä ja vastausta

Ruotsi voisi ajautua sodan osapuoleksi nopeammin kuin Suomi, jos molemmat maat kuuluisivat Natoon, Ruotsissa arvioidaan. Yle kokosi ruotsalaisten ja suomalaisten Nato-arvioiden eroja ja yhtäläisyyksiä.

Yle maailmalla: Tukholma
Grafiikka
Timo Kallio / Yle Uutisgrafiikka

Ruotsi olisi Natolle tärkeä alue koko Itämeren puolustuksessa, ja sen takia Natoon kuuluva Ruotsi voisi ajautua Suomea nopeammin mahdolliseen konfliktiin. Näin arvioidaan tänään perjantaina julkaistussa Ruotsin puolustus- ja turvallisuuspoliittisessa selvityksessä.

Suomen ja Ruotsin Nato-raporttien suurimmat erot ovatkin seurausta maantieteestä. Yhteistä maille on näkemys siitä, että Venäjä lisäisi uhkailuaan, jos Suomi ja Ruotsi liittyisivät Pohjois-Atlantin puolustusliittoon.

Suomessa työryhmä arvioi mahdollista Nato-jäsenyyttä viime keväänä.

Kokosimme listan tärkeimmistä eroista ja yhtäläisyyksistä Suomen ja Ruotsin Nato-selvityksissä.

1. Kuinka nopeasti tai millä edellytyksillä Suomi tai Ruotsi voisivat mennä Natoon?

*Ruotsi: *Jäsenhakemuksen käsittely veisi vuoden tai vähän yli. Ruotsissa päätös edellyttää kansanäänestystä.

Suomi: Suomi ei määrittele yhtä tarkkaan kuin Ruotsi, kuinka pitkään Naton jäsenyyden hakeminen voisi kestää. Suomen Nato-selvityksessä todetaan, että liittymisprosessi ennen varsinaista hakemusta voi olla pitkä. Tähän vaikuttaa Nato-jäsenyyden vastustus kotimaassa. Tänä aikana tehdään diplomaattista ja poliittista valmistelua.

Molempien raporttien mukaan Venäjän uhkailuun pitäisi varautua varsinkin hakemusten käsittelyaikana.

2. Suomi ja Ruotsi Natoon – yhdessä vai erikseen?

Ruotsi: Ruotsin Nato-selvitys ei kytke Ruotsin mahdollista Nato-hakemusta Suomen päätöksiin. Raportin mukaan Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö vakauttaa Itämeren aluetta.

Selvityksen tekijä Krister Bringéus toteaa myös, että Suomi-yhteistyö vie Ruotsin itään, lähemmäs Venäjän rajaa, mikä kriisiaikana lisäisi Ruotsin riskiä. Ruotsi voisi joutua puolustamaan Suomea pitkällä itärajalla. Suomea taas yhteistyö vie länttä kohti, mikä lisää Suomen turvallisuutta. Sikäli suhde on epätasapainossa.

Suomi: Nato-selvitys korostaa, että Suomen ja Ruotsin pitää hakea mahdollista Nato-jäsenyyttä yhdessä. Muutoin Suomen asema on turvaton.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

3. Millaisena Suomi ja Ruotsi pitävät Venäjän uhkaa?

Ruotsi ja Suomi: Molempien maiden Nato-selvityksessä nähdään Venäjän uhka hyvin samalla tavalla: Venäjän uhka ja arvaamattomuus on lisääntynyt. Käänne oli Ukrainalle kuuluvan Krimin niemimaan valtaus vuonna 2014. Samalla Itämeren turvallisuus on heikentynyt.

Ruotsissa Venäjän uhasta on myös puhuttu aiemmin ja suorempaan kuin Suomessa. Esimerkiksi Visbyn Almedalen-viikolla ruotsalaisasiantuntijat esittelivät monia skenaarioita Venäjän hyökkäysmahdollisuuksista.

4. Mitä Venäjä tekisi, jos Suomi ja Ruotsi liittyisivät Natoon?

*Ruotsi: *Venäjän uhittelu lisääntyisi, jos Ruotsi liittyisi Natoon. Tämä johtaisi poliittiseen kriisiin.

Suomi: Nato-jäsenyys johtaisi vakavaan kriisiin Venäjän kanssa.

Sekä Suomi ja Ruotsi uskovat, että Venäjä lisäisi sotilaallista varustelua ja taloudellista painostusta ja ryhtyisi vaikutuskampanjointiin. Molemmat maat arvioivat, että suoraa konfliktia tuskin seuraisi. Venäjä tietäisi, että mikä tahansa rikkomus vetäisi Naton mukaan.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

5. Tekisikö Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys Itämerestä turvallisemman vai turvattomamman?

*Ruotsi: *Itämeren turvallisuus kasvaisi Ruotsin Nato-jäsenyyden myötä. Sotilaallisen konfliktin mahdollisuus vähenisi. Selvityksen mukaan olisi myös selvää, miten Ruotsi reagoisi konfliktitilanteessa.

*Suomi: *Raportissa ei puhuta koko Itämeren turvallisuudesta. Suomen Nato-selvityksessä todetaan, että Suomen jäsenyys vahvistaisi myös Baltian maiden turvallisuutta, sillä Nato-maiden taakkaa Venäjän rajalla jakaisi myös Suomi. Jos Ruotsikin liittyisi Natoon, syntyisi Pohjoismaiden ja Baltian yhteinen strateginen alue.

Raporttien mukaan Nato-jäsenyys vahvistaisi molempien maiden välitöntä turvallisuutta, sillä maat pääsisivät turvatakuiden piiriin.

6. Jos Itämerellä syttyisi sota, ajautuisivatko Suomi tai Ruotsi Nato-maina mukaan konfliktiin?

*Ruotsi: *Kyllä. Ruotsi uskoo, että se vedettäisiin mukaan konfliktiin erityisesti Gotlannin saaren strategisen sijainnin takia. Gotlanti on tärkeä portti Itämerelle. Venäjä saattaisi ottaa Gotlannin haltuunsa, mikä sulkisi Naton pääsyn alueelle. Konfliktin syttyessä Nato tarvitsisi Ruotsilta ilmatilaa, lentotukikohtia ja satamia.

Suomi: Korostaa oman alueensa puolustamista.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

7. Voisivatko Ruotsi ja Suomi rakentaa yhteisen puolustusliiton Nato-jäsenyyden sijaan?

Ruotsi: Raportissa kehutaan Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyötä. Maiden väliseen puolustusliittoon Ruotsi suhtautuu nihkeästi. Pääministeri Stefan Löfven linjasi kesällä tiukasti, ettei puolustusliitto ole ajankohtainen. Selvitysmies Bringéus toteaa Suomesta kuuluvan puheita, joiden mukaan puolustusliitto olisi luonteva jatko.

Suomi: Raportin mukaan yhteistyön syventäminen on tärkeää, mutta puolustusliitossa olisi rajoituksia. Yhteiset turvatakuut ja integroitu puolustus rajoittaisivat liikkumavapautta. Toisen maan olisi esimerkiksi hankala irrottautua hakemaan yksin Naton jäsenyyttä.

8. Jos Baltian maihin hyökättäisiin, olisivatko Nato-maat Ruotsi ja Suomi valmiita auttamaan Natoon kuuluvia baltteja?

Ruotsi: On valmis auttamaan Baltian maita. Ruotsi korostaa solidaarisuuslausekettaan. Sen mukaan Ruotsi ei jää toimettomaksi, jos johonkin Pohjoismaahan tai EU-maahan hyökätään.

Raportin mukaan Natoon kuuluva Ruotsi joutuisi nopeasti mukaan sotaan, jos Venäjä hyökkäisi Baltiaan. Nato tarvitsisi Ruotsin ilmatilaa. Myös Gotlannin asema on tärkeä.

Suomi: Haluaa puolustaa omaa aluettaan. Raportin mukaan Natonkin kannalta Suomen hyvä oma alueellinen puolustus olisi osa Itämeren alueen puolustusta. Vahvaa aluepuolustusta ei saa vaarantaa viemällä joukkoja liiaksi rajojen ulkopuolelle.