Selvitys: Puolustusyhteistyö Suomen kanssa merkitsee Ruotsille suurempaa uhkaa

Suomen ja Ruotsin väliseen yhteistyöhön sisältyy etuja, mutta myös uhkia, todetaan Ruotsin turvallisuuspoliittisessa selvityksessä. Ruotsin puolustuspolitiikan painopiste siirtyy kauemmaksi itään.

Ulkomaat
Ruotsalaisia Jas 39 Gripen -koneita.
Ruotsalaisia Jas 39 Gripen -koneita. Louise Levin / Ruotsin puolustusvoimat

Ruotsin ja Suomen välinen puolustusyhteistyö on epätasapainossa, todetaan tänään perjantaina julkaistavassa Ruotsin turvallisuuspoliittisessa selvityksessä.

Suomen näkökulmasta puolustusyhteistyö merkitsee syvempää yhteyttä länteen, kun sillä on Ruotsi turvanaan. Ruotsin näkökulmasta se merkitsee, että puolustuspolitiikan painopiste siirtyy kauemmaksi itään, suoraan kohti Venäjän rajaa.

– Suomi saa turvallisuuslisän, mutta Ruotsin osalta yhteistyö merkitsee altistumista vaaroille, todetaan selvityksessä Ruotsin radion (siirryt toiseen palveluun) mukaan.

Jotta maat voisivat olla vahvempia yhdessä, niiden välillä on oltava selkä roolijako, selvityksessä todetaan. Maiden välille muodostuu väistämättä riippuvuussuhteita, mutta yhteistyön lopullista tavoitetta ei ole määritelty.

Selvityksessä otetaan esille myös Ruotsin ja Suomen välinen puolustusliitto. Selvittäjä Krister Bringéuksen käsityksen mukaan puolustusliitto mainitaan Suomessa yhä useammin "luonnollisena".

Suomessa keskustelu sai vauhtia, kun puolustusministeri Jussi Niinistö totesi helmikuussa blogissaan (siirryt toiseen palveluun), että Suomen ja Ruotsin puolustusliitto ei ole poissuljettu.

Ruotsin turvallisuuspoliittinen selvitys, jossa käsitellään myös Natoa, julkaistaan tänään perjantaina. Useat ruotsalaiset tiedotusvälineet ovat saaneet selvityksen luettavakseen jo etukäteen.

Suurlähettiläs Krister Bringéus on työskennellyt Ruotsin Moskovan, Lontoon, Bonnin ja Washingtonin suurlähetystöissä. Lisäksi hän on ollut Ruotsin ulkoministeriön ulkopoliittisen yksikön päällikkö ja Ruotsin Etyjin-suurlähettiläs Wienissä.