Onko töissä koko ajan kiire? Näistä 5 seikasta tunnistat hyvän kiireen

Itse aiheutettu kiire on usein myönteistä. Hyvä kiire auttaa samaan aikaan asioita.

Kotimaa
Ystävällisyys ja ilo tarttuvat, kokeile vaikka!
Ystävällisyys ja ilo tarttuvat, kokeile vaikka!

Tämä mies tekee niin kuin opettaa. Hän on muokannut omasta työstään sellaista, että kiireen kanssa voi elää ja se voi olla myös myönteistä.

Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen aloitti tutkijan uransa aikanaan työuupumuksen tutkijana, mutta nyt hän tutkii koko ajan enemmän positiivista työn psykologiaa. Hakanen on oikea ihminen puhumaan myös siitä, että kiire ei ole aina pahasta.

Jari Hakanen
Tutkimusprofessori Jari Hakanen sanoo olevansa kiireisen miehen maineessa, koska kiire ja muut työelämän ilmiöt kiinnostavat ihmisiä niin paljon.Veikko Somerpuro

Näistä seikoista tunnistat hyvän kiireen

*1. *Kiire johtuu omasta tahdosta. Työntekijä on motivoitunut ja haluaa saada asioita aikaan. Hän on idearikas ja sitoutunut työhönsä. Itse aiheutettu kiire on lähtökohtaisesti hyvää kiirettä, jos välillä muistaa myös pysähtyä ja palautua.

2. Kiire johtuu siitä, että vastuuta, haastetta ja tekemistä on sopivasti tai hetkittäin paljon. Tällöin kiireen tunne voi liittyä esimerkiksi onnistumisen kokemuksiin ja siihen, että näkee työnsä tulokset.

3. Kiire on lyhytkestoista ja väliaikaista. Välillä tulee myös rauhallisempia jaksoja.

4. Kiire johtuu siitä, että työstään on innoissaan ja työ imaisee mukaansa. Tällä Työterveyslaitoksen testillä (siirryt toiseen palveluun)voit testata, kuinka paljon koet hyvää työn imua.

5. Kiireisenäkin aikana onnistumisista saa positiivista palautetta ja kiitosta, mutta myös yrittämistä arvostetaan.

Näistä seikoista tunnistat huolestuttavan kiireen

1. Kiire johtuu siitä, työntekijä ei tiedä, mitä häneltä odotetaan ja mikä on hänen tehtävänsä, vastuunsa ja suhteensa muuhun työyhteisöön.

2. Kiire on jatkuvaa tai lisääntyvää, eikä rauhallisempia jaksoja ole lainkaan.

3. Byrokratia, työympäristö, huonot työvälineet tai kankeat käytännöt hidastavat työntekoa ja aiheuttavat kiirettä.

*4. *Työntekijä tai hänen esimiehensä eivät pysty priorisoimaan tehtäviä. Mikä on tärkeää ja mikä ei? Mikä pitää tehdä ensin. Mitä voi jättää kokonaan tekemättä?

5. Työntekijä ei saa positiivista palautetta ja kiitosta yrittämisestä ja onnistumisista, vaikka hän kokee painavansa töitä ”niska limassa”.

6. Kiire on niin kova, että taukoja ei ehdi pitää, työkavereiden kanssa ei ehdi jutella ja työpäivät venyvät jatkuvasti.

*7. *Työntekijällä on jatkuvasti sellainen olo, että hän ei voi tehdä työtään hyvin ja laadukkaasti, koska aikaa siihen ei ole.

Testaa tällä Työterveyslaitoksen testillä (siirryt toiseen palveluun), kuinka stressaantunut olet.

Mitä kiireelle voi tehdä?

Hakanen neuvoo, että kannattaa miettiä, mitä panostaa työhönsä ja mitä siitä saa vastineeksi:

– Jos itse kokee, että nämä ovat suhteellisen tasapainossa, silloin asiat on luultavasti aika hyvin pitkällä aikavälillä, Hakanen tiivistää.

Haitalliseen kiireeseen pitää suhtautua vakavasti. Se halutaan Suomessa ymmärtää liian usein korvien sisäiseksi asiaksi.

– Jos ihmiset kokevat kauheasti kiirettä työpaikalla, olisi hyvä, että ei alettaisi ensimmäisenä selvittää, mikä heillä on ajattelutavassa vikana. Parempi olisi selvittää, onko töiden organisoinnissa, johtamisessa, työn vaatimuksissa ja tehtävien määrässä jotain sellaista, mikä on mahdoton yhtälö.

Haitallisen ja pitkäjaksoisen kiireen kanssa ei kannata jäädä yksin. Siitä pitää puhua esimiehelle. Hänen vastuullaan on työturvallisuuslain perusteella puuttua siihen.

– Voi miettiä myös omia työtapoja. Onko niin, että esimerkiksi aina koen, että on vastattava seikkaperäisesti kaikkiin sähköposteihin heti. Omien työtapojen arviointi ei ole helppo asia. Vaatii tarkastelua ja sinnikkyyttä, että työtapoja pystyy muuttamaan, Hakanen tietää.

Hän muistuttaa, että lähes kaikissa tehtävissä ja töissä ainakin siihen voi vaikuttaa itse, millä tavalla työtehtävänsä tekee.

– Ihmiset, jotka vapaaehtoisesti ja omatoimisesti lisäävät työnsä haastavuutta ja menevät esimerkiksi mukaan projekteihin, kokevat vähemmän työuupumusta. He hakevat sellaisia tehtäviä, jotka heitä palkitsevat ja jotka he kokevat mielekkääksi. Se suojaa niiltä tehtäviltä työssä, jotka on välttämätöntä tehdä, mutta jotka toisaalta aiheuttavat uupumusta. Tällä tavalla voi saada lisää positiivisia onnistumisen ja oppimisen kokemuksia.

Kiireen aiheuttamalta stressiltä voi suojata myös se, että ihminen arvostaa itse omaa työtään ja sen tuloksia ja saa arvostusta myös muilta työyhteisössä.

Arvostuksen ja kunnioituksen merkitys on yllättävä ja jopa raju:

– Jos ihmisellä on vahva kokemus siitä, että häntä arvostetaan työyhteisössä, hän ei voi uupua, Hakanen summaa.

Jos et saa palautetta, pyydä sitä

Tärkeää on, että työntekijää kuunnellaan ja hänet kohdataan. Jos palautetta ei ole saanut aikoihin, sitä voi suoraan pyytää esimieheltä ja kollegoilta.

– Toinen asia on se, että lähtee itse omassa porukassa viljelemään myönteistä antamisen kulttuuria, jakaa arvostusta ja kiitosta.

– Voi sanoa, että olet tehnyt hyvää työtä ja on upeaa, että olet tässä meidän porukassa ja sinulla on tärkeä rooli. Se ei maksa mitään, missään talousolosuhteessa.

Hakasen mukaan samalla tavalla kuin kiire ja uupumus tarttuvat, myös työn imu ja ystävällisyys näyttävät tarttuvan. Katso yllä olevalta videolta, miten sinä voit vaikuttaa oman työpaikkasi onnellisuuteen.

Tällä Työterveyslaitoksen testillä (siirryt toiseen palveluun)voit testata, minkälainen työhyvinvoinnin kylväjä olet.

Hakasta harmittaa se, että usein työpaikkojen kahvitiloissa ja lounaallakin työntekijät jakavat keskenään negatiivisia asioita ja valittavat yhdessä. Hän pohtii, eikö pieniä onnistumisia ja ilonaiheita aina edes huomata.

Kriittisyyskin on ehdottomasti sallittua, mutta pelkkiin negatiivisiin huomioihin kiinnittyminen usein vain nakertaa hyvinvointia.

– Toivoisin suomalaiseen työelämään enemmän antamisen ja anteliaisuuden kulttuuria. Voisimme viljellä enemmän hyvää ja vähemmän pihdata hyvää käyttäytymistä, palautetta ja ideoita. Jos vain uskoisimme, että se kantaa, että jaamme hyvää.

Kaikki suomalaiset eivät koe töissä kiirettä, vaan päin vastoin tylsyyttä. Lue tästä, mistä kiireen kääntöpuolessa on kyse.