Analyysi: Suomi on Ruotsille vain yksi tekijä Itämeren turvallisuuspelissä

Ruotsin selvitys paljastaa, että länsinaapuri katsoo omia turvallisuuspoliittisia ratkaisujaan vielä itsenäisemmästä näkökulmasta kuin Suomi, pohtii turvallisuuspolitiikkaa seuraava Ylen Baltian-kirjeenvaihtaja Marjo Näkki.

Yle maailmalla: Riika
Sotilaita Baltops 2016 tapahtumassa Jurmossa, Suomessa.
Sotilaita Baltops 2016 tapahtumassa Jurmossa, Suomessa. Joel Thungren / Försvarsmakten

Voi hyvin kysyä, onko Ruotsin itsenäisemmässä puntaroinnissa kyse vain maantieteen antamasta edusta vai maiden syvemmästä näkemyserosta Itämeren turvallisuudessa.

Jos suomalaiset odottivat Ruotsin turvallisuuspoliittisesta selvityksestä lupausta yhteisistä päätöksistä, saimme pettyä. Ruotsi lähestyy liittoutumiskysymystä omasta näkökulmastaan, minkä tänään Ruotsissa julkistettu selvitys paljasti. Suomi on Ruotsin liittoutumispohdinnassa vain yksi tekijä monien joukossa.

Suomessa keväällä julkaistu Nato-raportti alleviivasi sitä, että Suomen ja Ruotsin kannattaisi toimia yhdessä. Jos Natoon mennään, sinne pitäisi mennä käsi kädessä, samoin ulkopuolelle kannattaisi jäädä yhdessä.

Ruotsin selvitys ei alleviivaa yhteistyötä Suomen kanssa tässä asiassa. Pikemminkin päinvastoin.

Puolustusyhteistyön hyödyt Ruotsille ja Suomelle

Yhteistyö sitoisi Suomen entistä syvemmän suhteen länteen, mutta toisi Ruotsille puolustuspolitiikan painotuksen kauemmaksi itään. Tarkoittaako luonnehdinta sitä, että maiden välille kehittyvä puolustusyhteistyö hyödyttäisi enemmän Suomea kuin Ruotsia?

Ainakin sellaisessa tilanteessa hyödyttäisi, jos Venäjä uhkaisi Suomen rajaa. Suomalaiset ovat väläytelleet jopa puolustusliittoa Ruotsin kanssa, mikä ei saa tukea länsinaapurissa.

Selvitys rohkaisee Ruotsia laajentamaan kriisinajan puolustusyhteistyön kehittämistä Suomen lisäksi Yhdysvaltojen kanssa. Selvitys tulee näin vahvistaneeksi näkemystä Yhdysvalloista todellisen turvan takaajana, mikä on myös käsitys Itämeren Nato-maissa.

Selvitys ei pidä sotilaallista konfliktia Itämerellä todennäköisenä, mutta vahinkoja voi sattua ja Venäjän voimapolitiikka jatkua arvaamattomana.

Ruotsi tempautuisi konfliktiin Suomea herkemmin?

Toisaalta Ruotsissa on vallalla käsitys, jonka mukaan Ruotsi saattaisi tempautua mukaan mahdolliseen sotilaallisen konfliktiin Itämerellä nopeammin kuin Suomi. Syitä on useita.

Gotlannin saari on strategisesti tärkeä koko Itämeren herruuden kannalta. Se joka hallitsee saarta, hallitsee myös merta.

Lisäksi Venäjän raskaasti varusteltu erillissaareke Kaliningrad sijaitsee Ruotsia vastapäätä kaakossa. Sinne sijoitetut pitkän kantaman Iskander-ohjukset voivat uhata Baltian lisäksi Etelä-Ruotsia.

Nato tarvitsisi Baltian puolustamiseen tukikohtia Ruotsista. Suomi sijaitsee näistä lähtökohdista sivussa. Maantiede suojaakin yhtäkkiä pohjoista Suomea pitkästä itärajasta huolimatta. Tämä olisi kuvio silloin, jos Venäjä uhkaisi Baltiaa, mikä oli yksi selvityksessä todetuista mahdollisista tilanteista.

"Sotilaallisen pelotteen kasvu toisi lisäturvaa"

Suomen ja Ruotsin selvitykset arvioivat mahdollisen Nato-jäsenyyden seurauksia samoin. Venäjä ärtyisi, sanankäyttö olisi kovaa, mutta jäsenyyttä sekään ei estäisi.

Itämeren maiden joukossa on sotilaallisesta varustelusta kahdenlaista ajattelua. Vielä puolustustaan kehittävät maat esimerkiksi Baltiassa pitävät sotilaallisen pelotteen lisäämistä rauhoittavana tekijänä. Mutta esimerkiksi Suomessa on kuultu myös ääniä, joiden mukaan Naton lisääntyvä läsnäolo Itämerelle lisää jännitteitä alueella.

Ruotsin selvitys asettuu ensiksi mainitun kannalle. Riittävä pelote pakottaa mahdollista vihollista harkitsemaan kahdesti toimiensa mielekkyyttä. Selvityksen mukaan Nato-jäsenyys vähentäisi epävarmuutta Itämerellä.

Yllättääkö Ruotsi Suomen jälleen?

Jokaisen maan panostukset omaan puolustukseen lisäävät joka tapauksessa koko alueen turvallisuutta, sillä maantieto sitoo Itämeren valtiot toisiinsa myös mahdollisen konfliktin hetkellä. Tämä tunnistetaan ruotsalaisessa selvityksessä.

Suomessa on yhä trauma, joka syntyi, kun Ruotsi haki Euroopan unionin jäsenyyttä kertomatta sitä Suomelle. Ruotsin tuore selvitys ei ainakaan sulje pois sitä, että Suomi voi löytää itsensä samasta tilanteesta uudelleen, jos Ruotsi laittaa Nato-hakemuksen vetämään.