Lintua luullaan karhuksi ja erämaasta etsitään suihkua – Olemmeko vieraantuneet luonnosta?

Onko koko metsä valaistu sähkövaloin? Onhan retkeilijöille metsän nuotiopaikoilla suihkut? Suomen kansallispuistoissa on totuttu vastaaman mitä eriskummallisimpiin retkeilijöiden kysymyksiin.

luonto
Maisema Sulkavan Linnavuorelta.
Ismo Pekkarinen / AOP

Ruska-aika, sienestys- ja marjastussesonki täyttävät viikonloppuisin kansallispuistot ulkoilijoista ja vaeltajista. Eteläisessä Suomessa parkkipaikoilla on tungosta jo aamupäivästä. Lapissa puolestaan on alkamassa syksyn vilkkain vaellusaika.

Välillä kansallispuistojen luontokeskuksissa työskentelevät asiakasneuvojat yllättyvät tunturiin tai metsään suuntaavien retkeilijöiden kysymyksistä.

– Minulta on kysytty, ovatko nuotiopaikoilla suihkut ja onko koko kansallispuisto valaistu, kertoo asiakasneuvoja Heli Rekiranta Suomen luontokeskus Haltiasta, Espoon Nuuksiosta.

Onko koko kansallispuisto valaistu?

Heli Rekiranta

Työntekijöiltä on tiedusteltu, löytyvätkö metsästä asfaltoidut tiet.

– Kerran retkeilijäryhmä oli lähdössä useamman kilometrin taipaleelle mukanaan painavat rinkat ja suuret muovikassit täynnä ostoksia. Täytyi muistuttaa, että muovikasseja voi olla vähän vaivalloista kantaa keskellä metsää monta kilometriä.

Tunturiin tennareissa, metsään korkokengissä

Pallaksen nammalakurusta, taustalla uusi metsähallituksen varaustupa.
Pallaksen nammalakurusta, taustalla uusi metsähallituksen varaustupa.Ismo Pekkarinen / AOP

Sää voi muuttua nopeasti varsinkin tunturissa tai suurilla vesialueilla. Retkeilijät eivät sitä aina muista.

– Tunturiin lähdetään heikoissa vetimissä, huonossa kelissä. Päällä saattaa olla vain tennarit ja farkut, ja sataa ensilumi, toteaa Tunturi-Lapin puistoalueen kenttäpäällikkö Inari Ylläsjärvi.

Sama on huomattu Espoossa.

– Joskus havaitsen, että ihmiset ovat painelemassa metsään korkokengissä ja silloin tulee vinkattua kenkien vaihtamisesta, Heli Rekiranta sanoo.

Urho Kekkosen kansallispuiston Saariselän palvelupisteen asiakasneuvoja Kirsti Maggan mukaan valtaosalla vaeltajista on hyvät varusteet. Välillä hän joutuu kuitenkin muistuttamaan Lapin mittasuhteista.

– Sähköpostitse tulee joskus kummallisia kysymyksiä. Ei ymmärretä suurta pinta-alaa ja pitkiä välimatkoja. Ulkomaalaiset kysyvät, onko kansallispuistossa kauppoja ja muita palveluita. Joillekin on epäselvää, että he ovat lähdössä erämaahan, jossa ei ole juuri mitään.

Ulkomaalaiset kysyvät, onko kansallispuistossa kauppoja ja muita palveluita.

Kirsti Magga

Karhuhavainnoksi riittää oksan risahdus

Kansallispuistojen työntekijät kertovat, että ihmiset ovat kiinnostuneita retkeilystä, mutta osa on vieraantunut luonnosta.

– Luonnontuntemus on niin heikoissa kantimissa, ettei valkovuokkoa tunnisteta, sanoo puistomestari Teemu Laine Metsähallituksesta.

Välillä Nuuksiossa retkeileviä haetaan helikopterilla metsästä, koska he ovat säikähtäneet karhua.

Kahvi valmistumassa leirinuotiolla.
Ismo Pekkarinen / AOP

– Ihmiset eivät tunnista eläimiä. Metsässä ei ole ollut mitään karhua muistuttavaa. Karhuksi luultu voi olla oikeasti jänis tai mikä tahansa oksien risahtelua aiheuttava, vaikka vain lintu.

Karhuksi luultu voi olla oikeasti jänis.

Teemu Laine

Teemu Laine rohkaisee opettelemaan ja harjoittelemaan suunnistus- ja retkeilytaitoja, jotta luonnossa on varmempi olo.

– Innostan kaikkia lähtemään luontoon, vaikka oma luontosuhde olisikin hakusessa. Palkitsevinta työssäni on se, kun saan motivoitua ihmiset ulkoilemaan ja retkeilemään, asiakasneuvoja Heli Rekiranta lisää.