Wallström: Ruotsin turvallisuuspoliittinen linja pysyy muuttumattomana

Ruotsin julkaistiin tänään perjantaina selvitys Ruotsin turvallisuus- ja puolustuspoliittisesta yhteistyöstä. Siinä käsiteltiin myös mahdollista Nato-jäsenyyttä.

Ulkomaat
Ruotsin ulkoministeri Margot Wallström.
Ruotsin ulkoministeri Margot Wallström.Valda Kalnina / EPA

Ruotsin turvallisuuspoliittinen linja pysyy muuttumattomana, vakuuttaa ulkoministeri Margot Wallström. Ruotsissa on tänään julkaistu selvitys "Turvallisuus uutena aikana", jossa pohditaan myös mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksia.

– Selvityksen tehtävänä ei ole ollut arvioida sotilaallista liittoutumattomuuta. Ruotsin turvallisuuspoliittinen linja tunnetaan hyvin, ja hallitus on selkeästi sanonut, että se pysyy samana, totesi Wallström.

"Liian vakava kysymys puoluepoliittiselle pelille"

Hän muistutti, että Ruotsin turvallisuuspolitiikan kulmakiviin kuuluu liittoutumattomuuden lisäksi sotilaallisen kyvyn parantaminen ja kansainvälinen yhteistyö. Hän syytti porvaripuolueita vakavalla asialla leikittelystä. Kaikki Ruotsin porvaripuolueet kannattavat maan Nato-jäsenyyttä.

– Nämä kysymykset ovat liian vakavia puoluepoliittisiin pelinavauksiin. Oppositiosta ei saa kovin vakaata kuvaa. Yhtenä päivänä se haluaa Natoon, toisena ei, yhtenä päivänä se lakkauttaa yleisen asevelvollisuuden, toisena haluaa sen takaisin. Niiden tuntuu olevan vaikea päästä yksimielisyyteen edes keskenään, Wallström laukoi.

Porvarit: Selvitys antaa tukea Ruotsin Nato-jäsenyydelle

Myös oppositiopuolueiden maltillisen kokoomuksen, keskustapuolueen ja kristillisdemokraattien edustajat osallistuivat selvityksen julkaisemistilaisuuteen.

Porvaripuolueiden tulkinnan selvitys tukee Ruotsin Nato-jäsenyyttä. Siinä todetaan, että Nato-jäsenyys lisäisi turvallisuutta Itämerellä.

– Selvityksestä piirtyy yksiselitteinen kuva niistä eduista, joita Nato-jäsenyydellä olisi Ruotsin turvallisuudelle Itämeren alueella. Toivon, ettei hallitus lue selvitystä ideologiset laput silmillään tai yritä panna pistettä Nato-keskustelulle, sanoi maltillisen kokoomuksen valtiopäiväedustaja Hans Wallmark.

– Toivon, että käymme laajaa, tosiasioihin perustuvaa keskustelua Nato-jäsenyyden arvosta.

"Lieventäisikö Nato-jäsenyys jännitteitä?"

Wallström syytti oppositiota siitä, että se näkee Nato-jäsenyyden ratkaisuna kaikkeen.

– Jos työkaluna on vain vasara, kaikki ongelmat alkavat näyttää naulalta, Wallström totesi.

Hän halusi, että Ruotsilla on käytössään laaja paletti turvallisuuspoliittisia toimenpiteitä ja korosti jännitteiden lieventämisen merkitystä lähialueella.

– Lieventäisikö Nato-jäsenyytemme jännitteitä? Ei, hän totesi.

Wallmarkin mielestä hallitukselta puuttuvat niin vasara kuin naulatkin.

– Kysymys, joka meidän pitäisi kysyä itseltämme, ja jota hallitus ei kysy, on, miten voimme vaikuttaa turvallisuuden lisääntymiseen Itämeren alueella? Miten voimme nostaa kynnystä?

Hänen mielestään vastaus kysymykseen on Ruotsin Nato-jäsenyys, ja hän peräsi myös uuden turvallisuuspoliittisen lakiehdotuksen valmistelun aloittamista.

Selvittäjä ei ottanut kantaa tulkintaeroihin

Selvityksen tekijä Krister Bringéus ei halunnut ottaa kantaa siihen, miksi hallitus- ja oppositiopuolueiden tulkinnat selvityksen Nato-sisällöstä ovat niin poikkeavia. Hän ei myöskään halunnut kertoa henkilökohtaista kantaansa.

Suurlähettiläs Krister Bringéus on työskennellyt Ruotsin Moskovan, Lontoon, Bonnin ja Washingtonin suurlähetystöissä. Lisäksi hän on ollut Ruotsin ulkoministeriön ulkopoliittisen yksikön päällikkö ja Ruotsin Etyjin-suurlähettiläs Wienissä.

Selvitys: Venäjän hyökkäys Ruotsiin poissuljettu

Ruotsin lähialueen turvallisuustilanne nähdään synkkänä, koska Venäjä käyttäytyy Itämerellä yhä aggressiivisemmin. Venäjän ja länsimaiden välinen konflikti on siirtynyt Keski-Euroopasta Itämerelle, selvityksessä todetaan.

Mahdollisuutta, että Venäjä tekisi erillisen hyökkäyksen Ruotsiin, pidetään poissuljettuna. Venäjän ja Baltian maiden välinen konflikti vaikuttaisi kuitenkin myös Ruotsiin, koska Itämeri on strateginen kokonaisuus.

Selvityksessä uskotaan, että Ruotsi ajautuisi varhaisessa vaiheessa osaksi Venäjän ja Baltian maiden konfliktia. Syyt olisivat poliittisia, humanitaarisia ja sotilasmaantieteellisiä.

Selvityksen mukaan sotilaallinen konflikti on epätodennäköinen, mutta mahdollinen. Syynä on Venäjän arvaamattomuus. Pahimmassa mahdollisessa skenaariossa Ruotsi olisi Venäjän ja Baltian maiden välisen konfliktin ensimmäinen kohde.

Selvityksen mukaan Venäjä toisi pahimmassa tapauksessa ohjusjärjestelmiä Ruotsin maaperälle, esimerkiksi Gotlantiin. Siten se pystyisi valvomaan Etelä-Skandinaviaa ja Itämeren suuta. Se suojaisi siten omia joukkojaan samaan aikaan, kun se pyrkisi estämään Naton joukkojen pääsyn alueelle.

Vasta sen jälkeen Venäjä hyökkäisi Baltian maihin. Nato yrittäisi ottaa Baltian maat takaisin, ja Nato pyytäisi saada käyttää Ruotsin lentotukikohtia, Göteborgin satamaa ja muita liikenneväyliä.