Asuntorahastot kirittävät kiinteistökaupan ennätykseen – kupla kuitenkin vain Ruotsissa?

Puolet uusista vuokra-asunnoista rakennetaan jo asuntorahastoille. Lisääntynyt tarjonta voi laskea etenkin kalliiden asuntojen vuokria.

talous
Kalasataman rakennustyömaata elokuussa 2016.
Kalasataman rakennustyömaata elokuussa 2016.Joni Haavisto / AOP

Kuluvasta vuodesta tulee kiinteistökauppojen huippuvuosi ja kasvun moottori ovat vuokra-asuntomarkkinat, arvioi kiinteistökonsulttiyhtiö Newsec perjantaina.

Viimeksi kauppoja tehtiin yhtä paljon vuonna 2007. Tuolloin selityksenä oli pankkien löyhä lainapolitiikka ja kansainvälisten sijoittajien rynnäkkö Suomeen. Nyt markkinoiden kuumeneminen johtuu asuntorahastojen rynnäköstä.

– Vuokra-asunnoista saatava tuotto on houkuttelevaa, varsinkin kun vaihtoehtoiset tuotot eivät tuota niin paljon. Kaupungistuminen kasvukeskuksiin ja kaupunkeihin luo turvaa vuokran saantiin, sanoo tutkimuspäällikkö Olli-Pekka Mustonen Newsecistä.

Rahastobuumi saattaa rauhoittua tulevina kuukausina

Asuntorahastot ovat ylläpitäneet suomalaista asuntotuotantoa viime aikoina. Puolet uusista vuokra-asunnoista rakennetaan jo asuntorahastoille.

Edessä on kuitenkin hengähdystauko, ja rahastojen into ostaa uusia kohteita voi laantua, Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Sami Pakarinen arvioi.

Kalliita vuokra-asuntoja on jonkin verran tyhjillään. Voikin olla, että vuokranantajat joutuvat laskemaan hintoja.

– Rahastot hankkivat asuntoja tietyillä tuottolaskelmilla, eikä kaikkiin asuntoihin välttämättä löydy vuokralaisia nopeasti niillä tasoilla, Pakarinen sanoo.

Kappalemääräisesti vuokra-asuntojen tuotanto kuitenkin kasvaa.

– Puolet vapaarahoitteisesta kerrostalotuotannosta rakennetaan asuntorahastoille, Pakarinen kertoo

Grafiikka

.

Asuntosijoittaja SATO on ostanut lähes 2 400 vuokra-asuntoa tänä vuonna ensimmäisen puolen vuoden aikana. Tuotot houkuttelevat sijoittamaan vuokra-asuntoihin.

– Tuotot ovat ihan kohtuulliset, mutta toki aina pitää muistaa, että ne syntyvät kahdesta osasta. Toinen on se, paljonko vuokra tuottaa ja toinen on se, miten se kiinteistöjen arvo tulevaisuudessa kehittyy. Se ohjaa paljon sitä, mihin me investoimme, sanoo toimitusjohtaja Saku Sipola.

Sipolan mukaan valtion korkotukilainalla rakennetut asunnot saattavat alkaa taas kiinnostaa, kun korkotukilainojen laina-ajat ovat kohtuullisemmat.

– Nyt harkitsemme kymmenen vuoden korkotukimallia.

Ruotsin asuntomarkkinat vaikuttavat Suomeen

Pellervon tutkimuslaitoksen PTT:n ekonomisti Atro Andersson välttää puhumasta asuntokuplasta, vaikka esimerkiksi yksiöiden hinnat Helsingissä ja Tampereella “elävät omaa elämäänsä”.

Hänen mielestään riskejä tulee nyt Ruotsista.

– Siellä asuntojen hinnat ovat nousseet vielä nopeammin kuin Suomessa, ja siellä on myös enemmän puhetta asuntojen hintakuplasta. Jos kävisi niin, että kupla puhkeaisi Ruotsissa, niin olisi hyvin mahdollista, että sillä olisi vaikutusta asuntosijoittamiseen meilläkin, Andersson sanoo.

Toisin sanoen Ruotsin kuplan puhjettua sijoittajat pakenisivat myös lähialueilta. Asuntorahastot ovat olleet kiinnostuneita kaupunkien keskustoissa sijaitsevista pienistä asunnoista, jotka on helposti muutettavissa rahaksi. Kuplan puhjetessa pienistä kaupunkiasunnoista pääsee nopeasti eroon.

Pula pienistä asunnoista hellittää Anderssonin mukaan hieman, koska pieniä asuntoja on rakennettu enemmän kuin aiemmin.

– Niitä voitaisiin rakentaa kyllä paljon enemmänkin.

Prosentit alkuperäisessä grafiikassa muutettu aloitettujen vuokra-asuntojen kappalemääriin. Lisätty myös Newsecin ja Saton kommentit.