Oletko vähän tyhmä? – Sinusta voi tulla hyvä pomo

Älykkyydestä voi olla jopa haittaa esimiestyössä. Suomalainen haluaa luotettavan pomon, joka antaa positiivista palautetta, mutta joka itse kestää kriittistä palautetta. Tunteikasta tai persoonallista pomoa ei kaipaa juuri kukaan.

Kotimaa
Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Työelämätutkija Pia Lappalainen sai yli 500 suomalaista vastaamaan, mitä he esimieheltä vaativat. Kyselytutkimuksen vastaukset olivat hyvin suomalaisia. Esimerkiksi pomon halaamista tai muuta fyysistä koskettamista ei tunnepitoisimmissakaan tilanteissa haluta. Eteläeurooppalaiset ovatkin jo ihmetelleet Lappalaiselle, millaista menoa Suomen työpaikoilla sitten on.

Aalto yliopistossa sekä Saksassa Leipzigin yliopistossa opettava Lappalainen teki väitöstutkimuksensa esimiesviestinnästä. Esimies- ja alaistaitoja käsittelevässä jatkotutkimuksessa hänelle vahvistui käsitys, että liian fiksu ei useinkaan pärjää esimiehenä. Tai ainakaan hänestä ei pidetä.

– Ei haittaa, vaikka esimies on vähän tyhmä. Sen voi korvata muilla ominaisuuksilla. Älykkyys korreloi negatiivisesti joissain tapauksissa. En ole ainoa, joka on tällaisiin tuloksiin päässyt, joten se ei ollut yllätys myöskään rekrytoijille.

Pia Lappalainen sai vuonna 2013 kansanvälisen SEFI Best PhD –palkinnon insinöörikoulutuksen kehittämisestä. Juuri näillä aloilla pomoja rekrytoitiin ennen menetelmillä, jotka mittaisivat vain loogista ja analyyttistä älykkyyttä sekä matemaattista orientaatiota. Kuviotestien teettäminen paperi-kynä–menetelmällä oli nopeaa ja edullista. Esimieheksi saatiin lähinnä substanssiosaajia, jotka tunsivat hyvin tuotteet, palvelut ja tekotavat.

Vielä muutama vuosi sitten esimiehiksi saatettiin hakea esimerkiksi innovatiivista visionääriä ja ongelmaratkaisijaa, joka pystyy tekemään nopeita päätöksiä ja on sen verran ulospäin suuntautunut, että hallitsee jopa suomalaisille vieraan small-talkin. Lappalaiselle selvisi pian, että todellisuudessa juuri heitä ei kukaan halua.

– Esimerkiksi visionäärinen johtaja, joka on impulsiivinen, voi aiheuttaa paljon tuhoa. Impulsiivisuus on hyvä tapa pilata työpaikan ilmapiiri, Lappalainen sanoo.

Pomon tyytyväisyys, hyvinvointi ja optimismi eivät paljoa paina

Tänä päivänä työpaikoilla hypetetään paljon optimismista. Puolen tuhannen kyselytutkimukseen vastanneen mielestä pomon optimismi on kuitenkin yliarvostettua. Alaiset eivät näyttäisi kaipaavan esimiehiltään hehkutusta, toiveikkuutta tai innostuvaa esiintymistä.

Kaikenlainen tunteiden ilmaisu näyttäisi muutenkin olevan vähemmän hyvän pomon merkki. Työntekijää ei liioin kiinnosta, onko esimies onnellinen ja tyytyväinen. Pomolta ei odoteta lämmintä jutustelua. Jos pomon kanssa jutellaan, halutaan yleensä pysyä työasioissa.

– Ehkä suomalaisiin tekee vaikutuksen, että pomo vaikuttaa siltä, että hän tekee todella paljon töitä, työelämätutkija Pia Lappalainen toteaa.

Yleensä urallaan esimiesasemaan etenevät ovat hyvin kilpailuhenkisiä. Kilpailuhenkiset taas eivät ole haluttuja pomoja. Heidän pitää usein opetella tiimityötaitoja, joita heillä ei luontaisesti ole.

Moni pomoihin perinteisesti aina yhdistetty ominaisuus ei olekaan suomalaisten mukaan kovin tärkeä. Esimieheltä ei esimerkiksi odoteta tarkkuutta tai järjestelmällisyyttä. Pomon ei myöskään tarvitse olla lämmin ja helposti lähestyttävä. Huumorintajullakaan ei ole niin suurta väliä.

Pomo itkee ja loukkaantuu omissa oloissaan

Eniten alaiset kaipaavat luotettavaa pomoa. Toiseksi tärkeimmäksi koetaan, että esimieheltä saa positiivista palautetta. Alaiset haluavat myös pomon, jolle voi laukoa kriittisesti asioita ja mielellään päin naamaa. Lappalainen tietää, kuinka paljon se sattuu pomoon, joka nielee pettymyksensä alaisilta salassa.

– Hyvin monet johtajat myöntävät, että kriittinen palaute itketti ja loukkasi heitä. On myös paljon esimiehiä, jotka muistavat sen ikuisesti ja kostavat. Se suuri kysymys onkin, otatko kriittisen palautteen vastaan ja opit siitä vai loukkaannutko.

Hyvä pomo on hyvä myöntämään virheensä ja tarvittaessa pyytämään anteeksi. Virheitä tulee, koska alaiset eivät useinkaan malta odottaa päätöksiä kovin kauan. Nopeassa päätöksenteossa tulee sutta. Huonoja päätöksiä pitää sitten korjailla.

Leipzigin yliopistossa projektienhallintaa opettava Pia Lappalainen sanoo, että mikromanageroinnista puhutaan paljon pahaa, mutta todellisuudessa moni työntekijä kaipaa sitä, että pomo on johtaa pieniäkin yksityiskohtia. Mikromanagerointi voi olla tapa saada pomolta huomiota.

Kun kärsivällisyys ei riitä

Hyvältä esimieheltä pitää löytyä valtava määrä eri ominaisuuksia. Jo pelkästään persoonallisuudessakin on 14 pääpiirrettä. Rekrytoijat voivat eri ominaisuuksia yhdistelmällä löytää todella hyvän pomon, vaikka tämä ei joillakin yksittäisillä osa-alueella loistaisikaan.

– Alemmilla esimiestasoilla voi olla vaikea saada sitä alaisten uskottavuutta, jos ei ymmärrä mitä työntekijät tarkasti ottaen tekevät. Mutta kun aikaisemmin keskityttiin siihen substanssiosaamiseen, niin nykyään pitää miettiä, meneekö kaikki muu osaaminen jopa sen substanssiosaamisen ohi, Lappalainen sanoo.

Pomovalinnassa läpinäkyvyys on tärkeää. Lappalaisen mukaan alaisille olisi hyvä tehdä selväksi jo etukäteen mitä vahvuuksia tulevalta pomolta odotetaan. Kun pomo on sitten valittu, on tärkeää kertoa valinnan perustelut.

Hyväksi pomoksi tulo vaatii kasvamista. Kun esimies tulee tietoiseksi omista käyttäytymismalleistaan, osaa hyvä pomo muuttaa niitä tapoja, jotka eivät mairittele.

– Nykyään on ihan pannassa ”tällainen minä olen, ottakaa tai jättäkää” –ajattelu. Se on huono asenne. Tietenkään ei pidä itsessään korjata kaikkea. Jos on huono laulamaan, mutta se ei haittaa bisnestä, niin mitä sillä on väliä.

Pia Lappalainen muistuttaa, että perheyrityksiä ehkä lukuun ottamatta esimiehet kulkevat ennen valintaa aina jonkun seulan läpi. Aivan tyhjäpäitä ei siis esimiehiksi valita, vaikka suurta älykkyyttä ei hyvältä pomolta vaaditakaan.

– Kysyin muutamalta huippuälykkäältä johtajalta, mistä se voisi johtua, että alaiset eivät arvosta. Eräs nainen sanoi sen johtuvan siitä, että alaiset tuntuvat niin hitailta, että oma kärsivällisyys ei riitä.