200 suomalaista kulkee opaskoiran avulla – hinta on 20 euroa vuorokaudessa

Suomessa opaskoiran hankkiminen on monitahoinen prosessi. Koiraa ei suositella, jos näkö ei ole riittävän huono.

Kotimaa
Opaskoira
Opaskoira auttaa näkövammaista liikkumaan turvallisesti.Uula Kuvaja / Yle

Järjestelmällinen opaskoirien koulutus alkoi maassamme vuonna 1940, jolloin sotamarsalkka Mannerheim toimi Suomen Punaisen Ristin puheenjohtajana. Nykyisin Suomessa on kolme opaskoiraa tuottavaa yksikköä: Koirakoulu NouHau Ilmajoella, Suomen Opaskoirakoulu Kuopiossa sekä Opaskoirakoulu Vantaalla.

Tilanne opaskoiran saamisessa on hyvä ainakin Kuopiossa toimivassa Suomen Opaskoirakoulussa, jossa jono on nyt puoli vuotta. Yrityksen aloittaessa viisi vuotta sitten jono oli 3–4 vuotta.

– Koirat kuuluvat hoitotakuun piiriin ja se täyttyy ainakin meillä, sanoo Suomen Opaskoirakoulun toimitusjohtaja Sakari Pekkanen.

Koulutuksen kautta koiran kaveriksi

Opaskoiran hankkiminen näkövammaiselle on monisäikeinen prosessi. Kaikki lähtee liikkeelle halusta saada opaskoira, josta kerrotaan oman sairaanhoitopiirin näkövammaisten kuntoutusohjaajalle.

Suomessa toimii noin 200 opaskoiraa. Alueellisissa eroissa on vaihteluja, esimerkiksi Kainuussa on vain neljä opaskoiraa. Vähäinen määrä selittyy muun muassa alueen ikärakenteella: Kainuussa on paljon ikäihmisiä. Nuoremmat näkövammaiset ottavat opaskoiran käyttöön yleensä ikäihmisiä helpommin.

Veronmaksajien rahoja säästyisi noin 25 prosenttia.

Sakari Pekkanen

Ensimmäinen edellytys opaskoiran hankinnalle on tietysti valkoinen keppi. Näkötilanteen varmistaa myös silmälääkäri.

– Jos näkee liikaa, niin silloin ei suositella opaskoiraa, koska ihminen lähtee helposti ohjaamaan koiraa. Koulutettu koira menee hukkaan, kun se ei saa tehdä työtään, sanoo Opaskoirayhdistys ry:n puheenjohtaja Regina Koljonen.

Opaskoira Taavi
Opettelun kautta päästään rentoon ja turvalliseen menoon.YLE / Kalle Pallonen

Jos päädytään siihen, että opaskoirasta on näkövammaiselle apua, ohjataan hänet koiran koulutuksesta vastaavan tahon järjestämälle esikurssille, jossa annetaan lisää tietoa ja käytännön kokemusta opaskoirasta.

Kaksi vuotta harjoittelua

Kun esikurssilla on todettu, että opaskoiran hankinta on aiheellista, menee siitä tieto sairaanhoitopiirille. Tämän jälkeen opaskoiran tuottavassa yksikössä päätetään, minkälainen koira näkövammaiselle koulutetaan.

Koiran koulutuksen jälkeen näkövammaiselle tulee kutsu noin kaksi viikkoa kestävälle luovutuskurssille, joka joissakin tapauksissa voidaan järjestää myös kotipaikkakoulutuksena.

– Luovutuskurssilla tutustutaan koiraan ja opetellaan yhteistyötä. Kouluttaja tulee myös kotiin, sillä toisten kohdalla tarvitaan kotiohjausta enemmän, kun taas joidenkin kohdalla yhteistyö opaskoiran kanssa alkaa toimia nopeasti, kertoo Opaskoirayhdistyksen puheenjohtaja Regina Koljonen.

Opaskoira siirtyy eläkkeelle 12-vuotiaana, ja yhteistyön opetteluun uuden koiran kanssa voi mennä aikaa vuosikin.

– Kun koira on ollut pari vuotta töissä niin päästään siihen, että yhteistyö toimii melkein ajatuksesta, joten ei siihen monta vuotta jää aikaa turvalliseen ja rentoon menoon, sillä joillakin koirilla alkaa selvästi vauhti hiipua 10–11-vuotiaana, sanoo Koljonen.

Kallis hankinta

Opaskoiran hinta määräytyy päiväkohtaisen veloituksen mukaan. Suomen Opaskoirakoulun hinta on tällä hetkellä noin 20 euroa vuorokaudessa, mikä sisältää kaikki koiran hoitamiseen liittyvät asiat, kuten eläinlääkärikulut.

Vuodessa opaskoiran hinta vaihtelee tuottajasta riippuen runsaasta 7 000 eurosta lähes 11 000 euroon. Opaskoiran hankinnan maksaa näkövammaisen alueella toimiva sairaanhoitopiiri.

Opaskoira
Koulutettu koira menee hukkaan, jos se ei saa tehdä työtään.YLE / Antti Karhunen

Sakari Pekkasta harmittaa opaskoirien tuottajien kohdalla oleva tilanne, jossa kilpailutuksia ei ole tehty tai ne on tehty hänen mielestään väärin perustein.

– Yhdestä tällaisesta kilpailutuksesta valitimme markkinaoikeuteen, joka hylkäsi kilpailutuksen. Kilpailutuksessa hintamme oli alhaisempi kuin monopoliasemassa olevan tuottajan hinta. Suurin osa sairaanhoitopiireistä on asiakkainamme, mutta osa ei ole hyväksynyt meitä palvelun tuottajaksi, näin on muun muassa Kainuun kohdalla. Veronmaksajien rahoja säästyisi noin 25 prosenttia, jos olisimme palvelun tuottajana, laskee Pekkanen.