Vihreän kullan maat

Suomalaiset syövät avokadoja enemmän kuin koskaan. Sama ilmiö on tapahtunut muissa länsimaissa. Mutta mitä siitä on seurannut viljelyseuduilla? 

Ulkomaat
Avokadojen poimintaa Perussa syksyllä 2015.
Avokadojen poimintaa Perussa syksyllä 2015. Puussa kasvaa Hass-lajikkeen avokadoja, joita Suomessakin myydään eniten. Sen kuori tummuu, kun hedelmä on kypsä.AOP

Vuosi on ollut viljelijöille hyvä maailman avokadotuotannon keskuksessa, syrjäisessä Michoacánin osavaltiossa Meksikossa.

Syynä on se, että enää harvan tarvitsee maksaa suojelurahaa paikalliselle huumekartellille.

Vielä muutama vuosi sitten paikallinen kartelli Caballeros Templarios eli Temppeliherrat kiskoi siivun kukoistavan bisneksen tuotoista. Kartellin houkutteli alalle avokadomyynnin hyvä kate, jota länsimainen kysyntä oli nostanut.

– Nyt Caballeros Templarios on suurimmaksi osaksi hajallaan ja tuottajien saamat hinnat parantuneet, kertoo professori Raúl Benítez Manaut meksikolaisesta UNAM-yliopistosta Ylelle.

Benítez sanoo, että levotonta Michoacánissa on toki vieläkin. Rikollisryhmien valtataistelut ovat piinanneet köyhää osavaltiota pitkään. Avokado on kuitenkin parantanut monen pienviljelijän elintasoa.

Pienviljelijät hakkaavat metsää viljelmien tieltä

Avokadojen kysyntä on kasvanut viime vuosina niin vauhdikkaasti, että tuotannolla on ollut vaikeuksia pysyä perässä. Suomessakin avokadojen tuonti on lähes kymmenkertaistunut vuosikymmenessä.

Karttagrafiikka

Meksikon Michoacánissa seurauksena on ollut paheneva metsien hakkaaminen. Metsiä kaadetaan vuosittain ainakin tuhat hehtaaria avokadopuiden tieltä, kertoo paikallisen maatalousinstituutin tutkija Mario Tapia Vargas.

Hänen mukaansa laittomiin hakkuisiin syyllistyvät yleensä pienviljelijät, jotka haluavat parantaa elintasoaan.

Tutkija ymmärtää, miksi viljelmien laajentaminen luvatta on houkuttelevaa.

– Yhdestä hehtaarista avokadolehtoa viljelijä tienaa kuussa 650 Yhdysvaltain dollaria, kuusi kertaa Meksikon virallisen minimipalkan verran, Tapia Vargas kertoo avokadoalueen keskuskaupungista Uruapanista.

Avokadolehdoiksi on raivattu sellaisiakin alueita, jotka eivät sovi viljelyyn, kuten eroosiolle herkkiä, jyrkkiä rinteitä.

Viime satokaudella Michoacánista vietiin ulkomaille noin 700 miljoonaa kiloa avokadoja. Valtaosa sadosta päätyi Yhdysvaltoihin ja vain pieni osa Eurooppaan. Yhdysvalloissa avokadon nälkä on kasvanut niin, ettei Kalifornian oma tuotanto riitä alkuunkaan vastaamaan kysyntään.

Suomeen eniten tuontia Espanjasta

Suomeen Meksikon avokadoista kulkeutuu vain jokunen. Johtavat ruokaketjut tuovat huomattavan osan avokadoistaan muista Latinalaisen Amerikan maista.

Peru on S-ryhmälle ja Lidlille suuri tuottajamaa. Keskon avokadoista iso osa tulee Chilestä.

Kaikkein eniten avokadoja tulee Suomeen Espanjasta, joka on meitä lähin niitä viljelevä maa. Lidl mainitsee merkittäväksi alkuperämaaksi myös Etelä-Afrikan.

Grafiikka

Ulkomaankauppatilastoista ei saa täysin selkeää kuvaa kaikkien avokadojen kasvatusmaista. Alkuperämaiksi on merkitty myös hedelmäkaupan kauttakulkumaita, joissa ei viljelmiä ole, kuten Hollanti.

S-ryhmästä kuitenkin kerrotaan, että myymälöiden laatikoissa on näkyvillä viljelijän tai pakkaamon tiedot. Myös Lidl ja Kesko vastaavat, että hedelmät voidaan jäljittää tuotantotiloille asti.

Perun avokadolehdoissa vesi tulee maan alta

Keskon vastuullisuusjohtajan Matti Kalervon mukaan avokadosta on tullut perustuote, jota suomalaiset haluavat ympäri vuoden. Tuontimaat vaihtuvat sen mukaan, missä satokausi on parhaimmillaan.

Suomen kaupoista löytyy tällä hetkellä esimerkiksi perulaisia avokadoja, jotka kasvavat suureksi osaksi aavikolla.

Perun tärkein maatalousalue sijaitsee Ican laaksossa pääkaupungin Liman eteläpuolella. Avokadon lisäksi siellä viljellään muun muassa parsaa ja viinirypäleitä.

Paikallisen yliopiston professori nauraa, kun häneltä kysyy laakson sademäärää Skype-haastattelussa.

– Ei siellä sada ikinä, professori Eric Rendón Schneir La Molinan maatalousyliopistosta sanoo.

Rendón Schneir liioittelee vain pikkuisen: vettä tulee keskimäärin muutama milli vuodessa.

Avokadojen pakkaamista.
Työntekijät lajittelivat ja pakkasivat avokadoja Chinchassa, Perussa syyskuussa 2015.AOP

Aavikkolaaksossa sijaitsee myös Tampereen kokoinen kaupunki, sekin nimeltään Ica.

Seudun vesiongelmia tutkinut Rendón Schneir kertoo, että asukkaiden hanoista vettä tulee ehkä parina tuntina päivässä. Kaupungin läpi virtaa joki osan aikaa vuodesta, muulloin se on kuiva.

50 vuotta sitten pohjavettä löytyi kuuden metrin syvyydestä.

professori Eric Rendón Schneir

Mutta viljelmillä kasteluvettä riittää, ainakin vielä.

Rendón Schneirin mukaan 50 vuotta sitten pohjavettä löytyi kuuden metrin syvyydestä, kun nyt kasteluun pumpataan pohjavettä yli sadan metrin syvyisistä kaivoista.

Viljelyalaa laajennetaan vuosi vuodelta, ja vettä on nostettava aina vain syvemmältä.

Pula vedestä on aiheuttanut konflikteja pienviljelijöiden ja suurmaanomistajien välille jo pitkään. Pohjavettä pitäisi käyttää puolet vähemmän, jotta se ehtisi uusiutua, sanoo Rendón Schneir.

– Toisaalta tehomaatalous on tuonut Ican laaksoon paljon hyvää. Alueella on täystyöllisyys, ja kaupungin liike-elämä on vilkastunut paljon.

Perun tilanne ei ole ainutlaatuinen. Myös Chilen on raportoitu (siirryt toiseen palveluun) kärsivän samantapaisesta pohjaveden ylikäytöstä muun muassa avokadon viljelyn vuoksi.

Suomalaiskaupat tietävät veden vähyydestä

S-ryhmän ja Keskon edustajat sanovat olevansa tietoisia Etelä-Amerikan maiden vesiongelmista. Lidl ei antanut puhelinhaastattelua Ylelle, mutta toimitti tietoja sähköpostitse.

Kesko myöntää, että veden liiallinen käyttö on ongelma monilla viljelyalueilla, joista se ostaa tuotteita Suomeen.

Vastuullisuusjohtaja Matti Kalervon mukaan yhtiöllä on parhaillaan käynnissä selvitystyö, jossa pyritään tunnistamaan ne tavarat ja elintarvikkeet, joilla on ongelmallisen suuri vesijalanjälki.

– Olisi hyvä, jos saataisiin se valmiiksi ensi vuoden aikana, Kalervo sanoo.

S-ryhmä, Kesko ja Lidl kertovat seuraavansa avokadojen tuotannon vastuullisuutta erilaisten sertifiointijärjestelmien avulla. Ne perustuvat ulkopuolisten tekemiin tarkastuksiin.

Jos tarkastuksissa paljastuu puutteita, kauppasuhdetta ei tyypillisesti katkaista, vaan ongelmat yritetään korjata, sanovat S-ryhmä ja Kesko. Molempien ruokajättien mukaan yhteistyön välitön lopettaminen ei olisi vastuullista.

Kauppasuhde voidaan lopettaa, jos on selvää, että kumppanilla ei ole aikomustakaan tehdä vaadittuja parannuksia.

SOK:n vastuullisuuden ja laadunvarmistuksen ryhmäpäällikkö Sari Ristaniemi mainitsee lapsityövoiman käyttämisen esimerkkinä rikkomuksesta, josta olisi annettava välitön selvitys.

Sekä S-ryhmä että Kesko kertovat, että heillä ei ole koskaan ilmennyt avokadonviljelyyn liittyviä lapsityövoimatapauksia.

Suurikin viljelmä voi olla ekologinen

Perulaisprofessori Rendón Schneir on sitä mieltä, että myös laajamittainen avokadonviljely voi olla ekologisesti kestävää. Monin paikoin näin jo onkin.

Paljon on kiinni siitä, miten tarkasti hallitukset ja suuret yhtiöt valvovat ympäristörikkomuksia. Esimerkiksi Perussa vedenkäytön seuranta on toistaiseksi alkeellista.

Ican laakson parista tuhannesta pohjavesikaivosta vain kymmenesosassa on vesimittari.

professori Eric Rendón Schneir

– Ican laakson parista tuhannesta pohjavesikaivosta vain kymmenesosassa on vesimittari, Rendon Schneir sanoo.

Hän toivoo, että myös valistuneet kuluttajat tönisivät tuottajia oikeaan suuntaan omilla päätöksillään: valitsemalla mahdollisimman kestävästi viljeltyjä hedelmiä ja vaatimalla kaupoilta tarkempia tietoja tuotantoketjuista.

Avokadoista hän ei halua kenenkään luopuvan.


xx
Lilian Avacely Icú ja Marvin Guamuch opettavat guatemalalaisia naisia viljelemään avokadoja.

Suomalaishankkeen vetäjät: Avokadorahoilla itsenäisyyttä

Suomessa avokadosta saa kasvatettua vain lehtevän huonekasvin, mutta suomalaisten kehitysyhteistyörahoilla sen toivotaan myös kantavan hedelmää. Guatemalassa odotetaan tänä vuonna Suomen ylioppilaskuntien liiton koordinoiman hankkeen ensimmäisiä avokadoja.

Valtaosin ulkoministeriön rahoittamassa projektissa opetetaan alkuperäiskansoihin kuuluvia naisia viljelemään avokadopuita ja tienaamaan hedelmien myynnillä.

Pienessä hankkeessa on satakunta osallistujaa, kertovat koordinaattori Lilian Avacely Icú ja kenttätyöntekijä Marvin Guamuch, jotka ovat parhaillaan oppimatkalla Suomessa.

Hankkeeseen osallistuvat naiset asuvat vähävaraisissa kyläyhteisöissä. Enemmistö heistä on nuoria äitejä, ja noin 90 prosenttia osaa lukea, Avacely Icú kertoo.

Hänen ja Guamuchin mukaan avokado valikoitui sopivaksi viljelykasviksi, koska hedelmistä saa hyvän hinnan ja puu alkaa tuottaa satoa suhteellisen nopeasti.

Suomeen guatemalalaiskylien avokadot eivät tule. Tarkoituksena on, että naiset saisivat myytyä satonsa suoraan paikallisille kuluttajille, jotta he saisivat itselleen mahdollisimman suuren osan voitosta, eikä raha valuisi välikäsille.

Tavoitteena on auttaa naisia työllistymään ja elättämään itsensä. Yhtään avokadoa ei ole kuitenkaan vielä myyty, joten onnistumisesta ei ole varmuutta.

Artikkelia varten on haastateltu myös Meksikon Michoacánissa työskentelevää viljelyneuvojaa Ignacio Simonia.