Maapallon erämaa-alueet hupenevat rajusti – sadan vuoden päästä jäljellä ei ole mitään

Euroopan varsinaiset erämaat katosivat jo vuosikymmeniä sitten, mutta muissa maanosissa niitä vielä on. Holtiton maankäyttö on kuitenkin nopeasti hävittämässä nämäkin luontoalueet.

Ulkomaat
Suomalaista aarniometsää Inarissa.
Suomalaista aarniometsää Inarissa.Juha-Pekka Inkinen / Yle

Maapallolla erämaa-alueet ovat viimeisten 25 vuoden aikana supistuneet kymmenesosalla, kertoo kansainvälisen tutkijaryhmän raportti.

Maapallolla on tällä hetkellä 30,1 miljoonaa neliökilometriä erämaa-alueita. Ala on supistunut neljännesvuosisadassa 9,6 prosenttia eli 3,3 miljoonaa neliökilometriä. Tämä vastaa kymmenkertaisesti Suomen pinta-alaa.

Erämaa määritellään alueeksi, joka on " ekologisesti suurimmaksi osaksi koskematon" ja "pääasiassa vapaa ihmisen vaikutuksesta", joskin niillä voi asua alkuperäiskansojen edustajia.

Tutkijoiden mielestä erämaa-alueiden tuhoutuminen on katastrofi ja suunta on nopeasti saatava muuttumaan. Jos nykyinen tahti jatkuu, maapallon loputkin erämaat katoavat sadassa vuodessa.

Viime vuosikymmeninä suurin kato on tapahtunut Etelä-Amerikassa Amazonin alueella, jonka koskemattomasta luonnosta on tuhoutunut noin miljoona neliökilometriä. Toiseksi eniten tuhoa on tapahtunut Pohjois- ja Keski-Afrikassa.

Neljä elintärkeää perustetta

Erämaa-alueiden suojelu on tärkeää neljästä syystä, kertoo The Guardian -lehden (siirryt toiseen palveluun) haastattelema australialaisen Queenslandin yliopiston tutkija James Watson.

Ensimmäinen on biodiversiteetti, toisin sanoen eliölajien runsaus. Suuri osa maapallon kasvi- ja eläinlajeista tarvitsee koskematonta luontoa menestyäkseen ja näiden lajien menetys olisi tuhoisaa myös ihmiskunnalle

Toiseksi Watson mainitsee hiilidioksidin sitomisen. Ihmiskunta kamppailee ilmaston lämpenemisen kanssa, joka on seurausta hiilidioksidin vapautuksesta ilmakehään. Erämaiset metsäalueet sitovat itseensä paljon hiiltä, joka vapautuisi ilmastoon, jos metsä hävitetään.

Kolmas syy erämaiden säästämiselle ovat niiden asukkaat, jotka Watsonin mukaan usein ovat maapallon köyhimpiä ja joille erämaa tarjoaa elannon.

Viimeinen, neljäs peruste on se, että erämaat ovat eräänlainen vertailukohta, josta nähdään millainen maapallo olisi ilman ihmisen vaikutusta, Watson perustelee.

Huolta, mutta kaikki toivo ei ole mennyt

Erämaiden tuhoksi on koitunut lähinnä holtiton maankäyttö erityisesti maa- ja metsätalouteen. Tutkijoiden mukaan valtiot ovat pääasiassa jättäneet erämaa-alueet huomiotta, kun ne ovat laatineet ympäristöpolitiikkaansa.

Tutkijat pitävät erittäin tärkeänä, että kaikki erämaiset alueet - niiden koosta riippumatta - tutkittaisiin, jotta niitä voitaisiin suojella parhaalla mahdollisella tavalla. Jos näin ei tehdä, tulevaisuudessa ehkä tehtävät yritykset palauttaa luonnontila eivät tule onnistumaan.

Tutkijat löysivät joka tapauksessa tutkimuksessaan myönteisiäkin seikkoja. Yksi tärkeimmistä on, että jäljellä olevat erämaa-alueet ovat yhtenäisiä ja laajoja, eli yli 10 000 neliökilometrin kokoisia.

Lisäksi ihmisillä on käytössään keinoja tilanteen parantamiseen, jos siihen vain on poliittista halua.

Tutkimus on julkaistu Current Biology (siirryt toiseen palveluun) -tiedelehdessä.

Lähteet: The Guardian, BBC