Amerikkalainen, venäläinen ja kiinalainen menivät pankkiin – Mitä velasta ajatellaan eri maissa?

Amerikkalainen ilman luottohistoriaa on epäilyttävä, kun taas ranskalaisen mielestä rahaa ei kannata käyttää, jos sitä ei ole. Yle selvitti, miten velkaan suhtaudutaan eri puolilla maailmaa.

talous
College-opiskelijoita USA:ssa.
Opintolainan maksulla on amerikkalaisen luottopisteissä kaikkein suurin painoarvo. Levine-Roberts / AOP

Yhdysvallat: Amerikkalainen ilman velkaa on epäonnistunut

Jotta yhdysvaltalainen voisi elää hyvää ja luotettavaa elämää, hänen on pakko ottaa erilaisia velkoja ja hankkia luottokortteja.

Ihminen ilman luottohistoriaa on epäilyttävä. Pelkän käteisen käyttö merkitsee, että henkilö on niin surkeassa jamassa, ettei hänelle myönnetä edes luottokorttia. Silloin pysyvät kaikki ovet kiinni: asunnon saanti on mahdotonta ja sen myötä työpaikan ja tavaroiden hankinta. Kierre pysyvään köyhyyteen on valmis.

Velkoja on osattava myös hoitaa ja maksaa ajallaan. Kallis virhe on kuitenkin maksaa velat kokonaan pois, sillä silloin luottohistoria katoaa.

Niinpä neuvontapalstojen ja lehtien taloussivujen yleisin kysymys on, kuinka monta luottokorttia on syytä hankkia ja missä vaiheessa, ja kuinka ne vaikuttavat yhteen elämän tärkemmistä luvuista: 800 pisteen luottoluokitusrajaan. Mitä korkeammat pisteet, sen luotettavampi ihminen.

Hyvässä velkakokonaisuudessa on useita osia. Pankit suosittelevat jakamaan velkaantumisen esimerkiksi seuraaviin seitsemään osaan:

Kaikkein suurin painoarvo luottopisteissä on opintolainan maksulla. Nämä jättivelat seuraavat ihmistä jopa vuosikymmeniä.

Toiseksi tärkeintä on kyky maksaa asuntolainat ajallaan. Seuraaviksi listalla ovat autolainan maksu, luottokorttilaskujen hoito ja vasta viidentenä esimerkiksi tavaratalojen omien luottokorttimaksujen lyhennys. Lisäksi olisi hyvä hankkia kaksi muuta erityyppistä velkaa ja huolehtia niiden lyhennyksistä hyvin.

Maagisen 800 pisteen saavuttaminen on rahanarvoinen suoritus, sillä se vaikuttaa koron suuruuteen. Esimerkiksi 10 000 dollarin laina yleisiin menoihin irtoaa täysillä pisteillä eräässä pankissa 6,5 prosentin korolla, mutta huonommilla pisteillä korko nousee jo 17 prosenttiin.

Saadakseen lainaa amerikkalaisen on siis kulutettava ja elettävä velaksi. Hyvän luottorekisterin kerääminen alkaakin heti nuoruudesta, ja siihen vaikuttaa tietenkin perhetausta.

Tällä hetkellä Yhdysvalloissa kasvaa eniten erilaisten prepaid-korttien käyttö. Se on keino rajoittaa velkaantumista ja huimien korkojen maksamista luottokorttiyhtiöille.

Pirkko Pöntinen, Washington

Moskovan automessut.
Venäjällä lainaa otetaan entistä useammin arkisempiin menoihin. Messuvieraat tutkivat tarjontaa Moskovan automessuilla elokuussa 2014.Sergei Chirikov / EPA

Venäjä: Talouskriisi hidasti vimmattua velanottoa

Venäläiset ovat heränneet velkaantumiseen kurjan taloustilanteen myötä.

Kun korkea öljyhinta vielä muutama vuosi sitten takasi tulotason tasaisen kasvun, varsinkin vakuudettomien kulutusluottojen suosio kasvoi räjähdysmäisesti.

Uutta älypuhelinta tai huippusuunnittelijan nahkatakkia varten otettu laina ei valoisien talousnäkymien aikaan juuri venäläisiä hirvittänyt, vaikka kuukausikorot saattoivat olla useita kymmeniä prosentteja. Myös lomalle lähdettiin velkarahalla: pankit ja matkanjärjestäjät räätälöivät yhteistyössä paketteja talven kylmyyttä pakoon mieliville venäläisille.

Nyt tahmean talouden aikana kulutusluottojen määrä on laskenut. Lainaa otetaan luksustuotteiden ja itsensä hemmottelun sijaan useammin arkisempiin menoihin. Samalla velkojen kanssa vaikeuksissa olevien määrä kasvaa.

Velkaantumisen kasvaessa pankkien velanantoa on alettu kontrolloida tarkemmin. Myös pikavippejä tarjoavien yritysten toimintaa pyritään valvomaan, mutta laittomasti toimivien yritysten määrä on edelleen suuri.

Suurimmassa hädässä ovat ne asuntovelalliset, jotka ennen ruplan kurssin romahtamista ottivat lainan ulkomaisessa valuutassa eli dollareissa tai euroissa. Valuuttalainoja kaupiteltiin pienemmillä koroilla, eikä moni osannut ajatella kurssiriskiä. Ruplan arvon luisuminen kuitenkin lähes kaksinkertaisti monien velan.

Nyt valuuttalainojen suosio onkin romahtanut.

Asuntolainojen korot ovat suomalaisittain Venäjällä hyvin korkeita ja maksuajat suhteellisen lyhyitä. Parhaimmillaankin asuntovelasta maksetaan yli kymmenen prosentin korkoa. Yli 20 vuoden maksuaika on harvinaisuus.

Velanotto on Venäjällä monessa mielessä sukupolvikysymys. Neuvostoliiton asuntokannan yksityistäminen 1990-luvun alussa ratkaisi vanhempien ikäluokkien asunto-ongelmat. Vasta nuoremmat sukupolvet ovat joutuneet turvautumaan suuriin asuntolainoihin.

Erkka Mikkonen, Moskova

Alennusmyyntimainos Ranskassa.
Ranskalaiset käyttävät rahaa kotimaanmatkailuun, ravintoloihin ja alennusmyynneistä koluttuihin vaatteisiin.Yoan Valant / EPA

Ranska: Lainahanat tiukassa, asunto Pariisissa jää monella haaveeksi

Velka ei ole Ranskassa tabu eikä häpeä. Sen todistavat tilastotkin: Julkinen velka on selvästi suurempi kuin EU-maissa keskimäärin eli lähes sata prosenttia bruttokansantuotteesta.

Myös ranskalaiset kotitaloudet ovat velkaantuneet kiihtyvään tahtiin 2000-luvun mittaan, vaikka niiden velka-aste on yhä esimerkiksi Suomea alhaisempi.

Mitään suuria visan vinguttajia tavalliset ranskalaiset eivät siis ole. Kalliin samppanjapullon ostaminen yökerhossa velaksi ei välttämättä kerää seurueen ihailua, sillä kerskaileva kuluttaminen saati sillä pröystäily ei kuulu ranskalaisuuteen.

Rahaa käytetään kotimaanmatkailuun, kohtuuhintaisiin ravintolaillallisiin ja alennusmyynneistä koluttuihin laatuvaatteisiin. Esimerkiksi kalliisiin autoihin tai kodin design-kalusteisiin ei Ranskassa juuri törsätä.

Moni ranskalainen ajatteleekin, että jos rahaa ei ole, ei sitä kannata kuluttaa. Tähän vaikuttaa osaltaan myös lainojen ja luottojen tiukka sääntely.

Etenkin asuntolainan saaminen on keski- ja pienituloisille kotitalouksille hankalaa, sillä pankkien asettamat ehdot ovat selvästi Suomea tiukempia. Niinpä oman asunnon osto Pariisista tai muusta isommasta kaupungista jää monelle haaveeksi.

Myöskään esimerkiksi yliopisto-opintoja ei ole Ranskassa tapana rahoittaa velalla vaan tavallisemmin työnteolla, stipendeillä tai vanhempien avustuksella. Koulusta ei toisaalta paranekaan valmistua valmiiksi velkaantuneena, työpaikat kun ovat ranskalaisille vastavalmistuneille tätä nykyä kiven alla.

Paljon puhutaan myös ranskalaisten vähäisestä luottamuksesta maansa tulevaisuuteen. Pessimismin arvioidaan selittävän sitä, miksi ranskalaiset yritykset ja kotitaloudet ovat investoineet viime vuosina hyvin vähän alhaisesta korkotasosta huolimatta.

Valtion lainanotto onkin sitten huolettomampaa.

Annastiina Heikkilä, Pariisi

Kiina kerrostalon pienoismalli.
Kiinalaisista 90 prosenttia omistaa asuntonsa. Kiinalainen perhe tutki kohtuuhintaisen asuntotuotannon pienoismalleja Qingdaossa vuonna 2013. Wu Hong / EPA

Kiina: Velkaraha kelpaa kiinalaisille yhä paremmin

Kiinassa säästäväisyys oli ennen hyve, mutta nykyisin kansalaisia houkutellaan velkaantumaan. Rahaa menee samaan mihin lännessäkin: useimmiten kiinalaiset lainaavat asunto- ja autokauppoja varten.

Pankit kaupittelevat asuntolainaa 4–5 prosentin vuosikorolla. Kulutusluottoa irtoaa 6–7 prosentin korolla.

Jos pankista ei saa lainaa huonon luottokelpoisuuden takia, rahaa voi hankkia epävirallisista lähteistä, vaikkapa netin vertaislainasaiteilta, mutta silloin korko voi nousta 16–20 prosenttiin. Pahimmat koronkiskurit voivat nyhtää jopa sadan prosentin vuosikorkoa, jos usko lainan takaisinmaksuun on huono.

Kiinalaisista 90 prosenttia omistaa asuntonsa, mikä on kansainvälisessä vertailussa paljon. Asuntolainaa varten pitää ensin säästää 30 prosenttia kauppasummasta, ja ennakkosäästöt haalitaan usein vanhemmilta.

Myös opiskelijat marssivat pankin sijaan vanhempiensa pakeille. Opintolainaa kiinalaiset ottavat harvoin, koska vanhemmat usein kustantavat lapsensa opiskelun. Vastaavasti vanhemmat odottavat, että lapsi pitää huolta ikääntyvistä vanhemmistaan.

Kuluttajien velkaantuneisuus on noussut viiden vuoden aikana kolminkertaiseksi, ja vaikka tulotkin nousevat vuosittain nopeaan tahtiin, velan määrä suhteessa tuloihin on kasvanut.

Kiinassa ajatellaan, että jos lainaa suinkin saa, sitä kannattaa myös ottaa, koska inflaation takia rahan arvon uskotaan laskevan.

Monilla nuorilla aikuisilla on 2–3 luottokorttia, jonka seurauksena päällä on koko ajan vähintään pieni velkakierre – yhdellä luottokortilla maksetaan toisella kortilla kertyneitä velkoja.

Kiinassa koko talous on hyvin velkaantunut. Velan määrä suhteessa bruttokansantuotteeseen on samaa tasoa kuin EU-maissa ja Yhdysvalloissa. Velan rakenne on kuitenkin erilainen: Kiinassa yritysten velka on tuplasti suurempi kuin teollisuusmaissa, mutta kuluttajien velkaantuneisuus pienempi.

Mika Mäkeläinen, Peking