Ulkomaiset asiantuntijat Ylelle: Pakotteet eivät pure Pohjois-Koreaan, mutta vaihtoehtojakaan ei ole

Pohjois-Korean viides ydinkoe on sen tekemistä räjäytyksistä viides ja voimakkain. YK määräsi jälleen lauantai-yönä uusia pakotteita, mutta miksi ne eivät tunnu pysäyttävän Pohjois-Koreaa?

Ulkomaat
Etelä-korealaiset seurasivat uutisointia Pohjois-Korean pohjoisosassa 9. syyskuuta tapahtuneesta 5.3 magnitudin maanjäristyksestä.
Pohjois-Korean uusin ja voimakkain ydinkoe herättää huolestuneisuutta Etelä-Koreassa. Jeon Heon-Kyun / EPA

Yhdysvallat on uhkaillut Pohjois-Koreaa vakavilla seurauksilla. Etelä-Korea vihjaa pohjoisen naapurin olevan matkalla kohti tuhoa. Uhkauksia on kuitenkin vaikea muuttaa käytännön toimiksi.

Pohjois-Korean perjantain ydinkokeessa oli tehoa noin kaksi kolmasosaa Hiroshimaan pudotetusta pommista.

Ydinkoe-grafiikka.
Pohjois-Korean ydinkokeiden teho on kasvanut. Maa kehittää samaan aikaan ohjusteknologiaa, ja väittää kykenevänsä yhdistämään ohjuksiin ydinkärkiä tehokkaan pelotteen rakentamiseksi. Ydinpommeja käytettiin toisessa maailmansodassa Japanin kukistamiseksi vuonna 1945. Yle Uutisgrafiikka

Pohjois-Korea on "maailman sotaisin valtio"

Pohjois-Korean ydinohjelmaa tutkiva tohtoriopiskelija Jisun Park Britanniassa sijaitsevasta King's College London -yliopistosta sanoo, että Pohjois-Korealla on riittävästi ydinaseiden valmistusmateriaalia, sekä uraania että grafiittia. Ydinase on ollut myös Kimien dynastian, sekä isä Kim Jong-ilin että hänen poikansa Kim Jong-unin puolustuspolitiikan kulmakiviä.

– Pohjois-Koreaa voi luonnehtia tämän aikakauden sotaisimmaksi valtioksi. Se haluaa kehittyä ylivertaiseksi ydinaseiden, tavanomaisten aseiden ja jopa kybersodankäynnin kehittämiseksi, selvittää tutkija Jisun Park.

Pohjois-Korea varustautuu jatkuvasti ulkoista uhkaa vastaan. Se on kansalaisille tarkoitetun propangandan perusviesti. Kun sotilaallis-poliittinen eliitti toteuttaa johtajan visiota ydinpelotteesta, se saa niukkuudessa elävässä valtiossa etuja, joista muut voivat vain unelmoida.

Ulkomainen uhka on kotimaan vakauden tae

Pohjois-Korean johtaijan Kim Jong-unin tarve varmistaa vakaus kotimaassa ruokkii ulkoisten uhkakuvien tarvetta.

– Nuoren johtajan on pakko viedä ydinohjelmia eteenpäin. On vaikea nähdä, että mikään ulkopuolinen taho voisi pysäyttää varustelun.

Yhdysvaltain, Venäjän, Kiinan, Japanin ja Koreoiden uuden valtion neuvottelut polkevat paikallaan.

– Etelä-Korea, Venäjä, Kiina ja länsimaat tukevat YK:n pakotepolitiikkaa. Siksi vaihtoehtoja ei tällä hetkellä ole näköpiirissä, selvittää King's College London -yliopiston tutkija Jisun Park. Hän tekee tutkimustyötään Etelä-Korean pääkaupungissa Soulissa.

Uusin koe oli ennustettavissa

Eristyneen Pohjois-Korean johdon aivoituksia on ulkopuolisten vaikea arvailla ja ennustaa. Maan neljäs ydinkoe tuli yllätyksenä jopa Pohjois-Korean tärkeimmälle mutta etäisyyttä pitävälle tukijalle Kiinalle.

– Tammikuussa testattiin konseptia, kykyä käyttää ydinmateriaalia ja polttoainetta. Nyt todistettiin, että Pohjois-Korea on edennyt jälleen ohjusteknologian saralla, sanoo professori Matthew Cottee Lontoossa sijaitsevasta Institute of Strategic Studies (IISS) -instituutista.

Pohjois-Korea on tehnyt ydinkokeen tueksi lukuisia muita testejä. Pohjois-Korea viittaa Hwasong-tykistöyksiköiden ja strategisten KPA-joukkojen harjoituksiin. Lyhyen kantaman ohjuksia on mahdollista käyttää iskuihin lähialueiden kohteissa. Japanissa on raportoitu ohjusten putoavan sen aluevesille.

– Pohjois-Korea testaa naapureidensa ja Yhdysvaltain sietokykyä. Olisikin aika myöntää, että Pohjois-Koreasta on tulossa vakavasti otettava ydinvoimavaltio. Diplomaattisista syistä sitä voi olla vaikea myöntää, mutta muille asia on olemassa olevaa todellisuutta, muistuttaa professori Matthew Cottee.

Pakotteet vuotavat

YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi huhtikuussa neljännen ydinkokeen jälkeen päätöslauselman 2270, jolla saatettiin voimaan laaja pakotteiden kirjo. Ne kohdistuivat muun muassa ilma- ja merikuljetuksiin ja esimerkiksi hiilen ja rautamalmin vientiin.

Pakotepolitiikkaa ei kuitenkaan ole käytännössä pääosin Kiinan painostuksesta. Miljardivaltio toimittaa Pohjois-Koreaan elintarvikkeita ja raaka-aineita.