Kokenut suurlähettiläs ei usko Ruotsin Nato-jäsenyyden säikäyttävän Venäjää

Nato-kriittinen suurlähettiläs Sven Hirdman torjuu Nato-selvityksen arvion, jonka mukaan Ruotsin liittoutuminen lisäisi Itämeren turvallisuutta. Venäjän reaktio olisi kova.

Yle maailmalla: Tukholma
Kaksi maihinnousuajoneuvoa ja joukko sotilaita etenee merenrannalla.
Naton joukot harjoittelivat Puolassa Baltops-harjoituksessa kesäkuussa.Adam Warzawa / EPA

Ruotsissa perjantaina julkistettu Nato-selvitys arvioi, että lännen kriisiä ehkäisevä pelotevaikutus Venäjää vastaan lisääntyy, jos Ruotsi liittyy Natoon. Samalla Itämeren turvallisuus paranee. Mahdollinen hyökkääjä tietää, että uhkaan on valmistauduttu.

Raportin on laatinut entinen suurlähettiläs Krister Bringéus. Toinen entinen suurlähettiläs Sven Hirdman pitää arviota vääränä.

– Venäjä ei pelästyisi Ruotsin Nato-jäsenyyttä, pikemminkin provosoituisi. Ruotsi ei paljoa lisää USA:n ja Naton jo nykyisellään suurta pelotevoimaa, Hirdman kirjoittaa Ruotsin television nettisivustolla.

Hirdman on tunnettu Ruotsin Nato-jäsenyyden vastustaja.

Hän toteaa, että Venäjälle Ruotsin ja Suomen Nato-jäsenyys merkitsisi turvallisuuspoliittisen aseman heikentymistä. Toisin kuin Bringéus Hirdman arvioi, että Venäjän reaktio olisi kovempi kuin Itä-Euroopan maiden liittyessä Natoon. Tuolloin Venäjän ja Naton välit eivät olleet yhtä jännitteiset kuin nyt.

Suomen ja Ruotsin puolustusliitto toisi sekavuutta

Bringeus kertoo, että joidenkin suomalaislähteiden mukaan Suomen ja Ruotsin välinen puolustusliitto olisi luonteva kehitys.

Hirdmanin mukaan yhteistyön lisääminen on hyvä, mutta puolustusliitto johtaisi sekavuuteen ja hankaliin sitoumuksiin. Mailla on muun muassa historiallisista syistä erilainen ulkopolitiikka ja käytösmallit, joiden yhtenäistäminen veisi sukupolvia.

Nato-lobbaajat omivat raportin

Aftonbladet-lehden pääkirjoitustoimittaja Anders Lindberg moittii, että porvaripuolueet uskottelevat Nato-selvityksen tukevan liittoutumista.

Linbergin mukaan Nato-lobbaajat heikentävät turvallisuutta väittämällä jatkuvasti, että Nato-jäsenyys kolkuttelee ovella.

– He antavat sekä Moskovaan että Washingtoniin käsityksen, ettei Ruotsin turvallisuuspolitiikka olisi vakaalla pohjalla.

Sosiaalidemokraatit nähdään jarruna

Monissa lehdissä moititaan, ettei puna-vihreä hallitus lotkauta korviaan Nato-jäsenyyden puolesta puhuville perusteluille. Lehdissä muistutetaan, että Nato-jäsenyyden etuja toi esille jo aiempi, suurlähettiläs Tomas Bertelmanin raportti

Dagens Nyheter -lehden pääkirjoittaja Gunnar Johnsson toteaa, että hallitus heitti Bringéuksen raportin paperikoriin jo ennen sen ilmestymistä.

Hän ihmettelee sosialidemokraattien kiveen hakattua Nato-kantaa. Puolue ei halua puhuakaan liittoutumisesta, vaikka turvallisuusympäristö on muuttunut.

– Sosiaalidemokraattien pitää ottaa vastuu ja lopettaa kiemurtelu, Linda Nordlund toteaa Svenska dagbladet -lehdessä.

Samassa lehdessä Göran Eriksson kirjoittaa, etteivät turvallisuuspolitiikan kysymykset houkuttele vaaleissa äänestäjiä. Hän arvioi, että ruotsalaisten kiinnostus turvallisuusasioihin kuitenkin lisääntyy, jos Venäjä vielä koventaa otteitaan Itämerellä.

Eriksson epäilee, että hallituksen mielestä raportin tekijä on ylittänyt valtuutensa. Selvittäjän piti vain kertoa jäsenyyden etuja ja haittoja, mutta monien arvioiden mukaan etuja on enemmän.