Onnistuvatko Venäjän ja USA:n yhteiset ilmaiskut Syyriassa? – Kolme haastetta

Venäjän ja Yhdysvaltain suunnittelemat yhteiset ilmaiskut Syyriassa ovat vaikeita toteuttaa. Yhdysvaltain tukemat kapinallistaistelijat ovat monilla alueilla liittoutuneet islamistiryhmien kanssa.

Ulkomaat
John Kerry ja Sergei Lavrov
Yhdysvaltain ulkoministeri John Kerry ja Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov sopivat Syyrian tulitauosta myöhään perjantaina Genevessä.Martial Trezzini / EPA

Koko Syyrian kattavan tulitauon pitäisi alkaa maanantaina auringonlaskun aikaan. Jos tulitauko saadaan pitämään viikon ajan, aikovat Yhdysvallat ja Venäjä aloittaa yhteiset ilmaiskut Syyriassa toimivia islamistisia terroristiryhmiä vastaan.

1. Mitkä ryhmät olisivat ilmaiskujen kohteena?

Yhdysvallat ja Venäjä tekevät suunnitelmassaan eron terroristiryhmien ja maltillisten kapinallisten välillä. Ilmaiskujen kohteena olisivat vain terroristijärjestöt eli Isis ja al-Nusra.

Ääri-islamilainen Isis hallitsee Turkin rajalta Raqqan ja Deir ez-Zourin kaupunkiin johtavaa kaistaletta sekä pieniä alueita muualla Syyriassa.

Isis hallitsee selkeitä maantieteellisiä alueita toisin kuin al-Nusra, jonka joukot ovat hajaantuneempia ja levittäytyneet eri puolille Syyriaa.

Al-Nusran tilanne on muutenkin sekavampi. Aiemmin järjestö oli liittoutunut terroristiverkosto al-Qaidan kanssa. Kesäkuussa se ilmoitti katkaisseensa suhteensa emojärjestöön ja ainakin osa siitä on irrottautunut Jabhat Fateh al-Sham nimiseksi ryhmäksi.

2. Miten islamisteja vastaan pystytään iskemään?

Ilmaiskujen kohdistaminen al-Nusraa vastaan on Isisiä haastavampaa, koska selkeitä kohteita on vaikeampi löytää. Lisäksi joillain alueilla Yhdysvaltain tukemat oppositioryhmät ovat liittoutuneet al-Nusran kanssa.

Yhdysvaltain pitäisi siis pystyä painostamaan tukemiaan oppositioryhmiä lopettamaan yhteistyö al-Nusran kanssa. Se on vaikeaa, jos Syyrian hallitus jatkaa hyökkäyksiään.

Venäjän puolestaan on kyettävä käyttämään vaikutusvaltaansa Syyrian hallitukseen, jotta se todellakin keskeyttää ilmapommitukset kapinallisten hallitsemilla alueilla ja sitoutuu tulitaukoon.

3. Onnistuvatko yhteiset sotatoimet?

Syyriassa Venäjä on tukenut presidentti Bashar al-Assadin hallintoa. Viime syksynä Venäjä aloitti Syyriassa ilmapommitukset, joiden tuella Assadin hallituksen joukot ovat onnistuneet valtaamaan alueita takaisin kapinallisilta.

Yhdysvallat puolestaan tukee oppositioryhmiä, joiden tavoitteena on syöstä Assad vallasta. Nämä ryhmät suhtautuvat hyvin epäillen suurvaltojen mahdolliseen yhteistyöhön.

Tarkoituksena on, että Venäjä ja Yhdysvallat perustuvat ilmaiskuja varten yhteisen koordinaatiokeskuksen, jossa jaetaan tietoa eri kapinallisryhmien ja terroristiryhmien sijainnista.

Venäjän mukaan yhteistyössä tehtäviä ilmaiskuja tehtäisiin tietyillä, niille varatuilla alueilla. Näiden alueiden ulkopuolella Syyrian ilmavoimat voisivat jatkaa omia iskujaan.

Maiden yhteistyön haasteet ovat mittavia, mutta välttämättä yhteisiä ilmaiskuja ei edes tule, jos tulitauko kaatuu heti alkumetreillä. Suurvaltojen mahdollisuudet vaikuttaa Syyrian sisällissodan monimutkaiseen todellisuuteen ovat rajalliset, sillä niiden vaikutusvalta rajoittuu omiin liittolaisiin.

Lisäksi Syyrian hallitus ei välttämättä edes halua katkaista hyökkäystään ja antaa oppositiolle hengähdystaukoa. Oppositio puolestaan pelkää, että Syyrian hallitus käyttää tulitaukoa hyväkseen joukkojensa uudelleen järjestelyyn ja tuo Aleppon rintamalle lisää Iranin lähettämiä taistelijoita.

Lähteenä käytetty Syyrian tilanteeseen perehtyneen konfliktinratkaisujärjestö CMI:n analyytikon Mikko Patokallion haastattelua