Latvian kansallistaitelija Janis Rozentāls rakastui palavasti suomalaisnaiseen – Elli oli Riian kulttuurielämän kiintopiste

Latviassa juhlitaan Janis Rozentālsin syntymän 150-vuotisjuhlavuotta. Taiteilijan elämän nainen, malli ja muusa oli suomalainen oopperalaulaja Elli Forssell.

kulttuuri
Rozentals oli tunnettu muotokuvistaan. Prinsessa ja apina on yksi hänen kuuluisimmista töistään.
Rozentals oli tunnettu muotokuvistaan. Prinsessa ja apina on yksi hänen kuuluisimmista töistään.Eduards Laķis / Yle

On marraskuu 1902, ja suomalainen oopperalaulajatar Elli Forssell on kiertueella. Tänään esiintymispaikka on Venäjän keisarikunnan kolmanneksi suurin kaupunki, Riika. Konsertti koituu laulajattaren kohtaloksi. Esiintymisensä jälkeen hän tapaa tulevan miehensä, lahjakkaan taidemaalarin Janis Rozentālsin.

Rozentāls ojentaa laulajattarelle kimpun ruusuja.

– Ruusuja ruusujen laaksosta (saks. rosen, tal), Elli Forssellin kerrotaan lausahtaneen.

Se on rakkautta ensisilmäyksellä. Kyse ei ole huikentelevaisten nuorten hullaantumisesta, onhan Elli jo 31-vuotias ja Janis häntä viisi vuotta vanhempi.

Elli kirjoittaa isälleen Teodor Forssellille Helsinkiin:

– Hän on 36-vuotias, pitkä, tumma, kaunis vartalo, komea mies, suuret syvät ruskeat silmät, jotka minun sieluuni niin hellästi, ihanasti katsoivat – ilman intohimoa ja kiihkoa, suuren, syvän tunteen tulkkina.

Janis Rozentāls tuntee samoin. Hän ilmoittaa tavanneensa tulevan vaimonsa. Pari on pian kihloissa, ja muutamaa kuukautta myöhemmin heidät vihitään Helsingin Saksalaisessa kirkossa. Parin yhteinen kieli on aluksi saksa, mutta sen koetaan olevan liian jäykkä ja brutaali ilmaisemaan parin kokemia suuria tunteita. Elli opettelee latvian kielen, Janis tapailee suomea.

Elli emännöi kulttuurisalonkia

Elli Rozentals asettuu asumaan puolisonsa kanssa Riikaan. Ensin he asuvat Janisin baltiansaksalaisen ystävän luona Kalnciema-kadulla, Väinäjoen länsipuolella. Nykyisin samassa paikassa järjestetään viikonloppuisin suosittuja design-markkinoita.

Sitten he saavat oman asuntonsa Alberta-kadulta. Riika on ennennäkemättömän vauras, ja uusia koristeellisia art nouveau -taloja nousee kovaa vauhtia. Alberta-katu on yksi aikakauden tunnetuimmista arkkitehtoonisista kokonaisuuksista.

Rozentālsit saavat asunnon Alberta- ja Strēlnieku-katujen kulmatalon ylimmästä kerroksesta. Sen koristeellinen kierreportaikko on Riian kuuluisin.

ateljeekoti
Rozentals maalasi potretteja ja maisemia valoisassa ateljeessaan Alberta kadulla.Eduards Laķis / Yle

Kaksikerroksisen asunnon yläkerrassa on taiteilijan ateljee, jonne on varta vasten suunniteltu suuret ikkunat antamaan valoa.

Yksi huone vuokrataan Rozentālsien ystävälle, kirjailija Rūdolfs Blaumanisille. Rozentāls maalaa muotokuvia ateljeessaan, Elli hoitaa perhettä, laulaa ja emännöi vieraita alakerran salongissa.

– Salonki oli sen ajan intellektuellien ja taiteilijoiden kohtaamispaikka, kertoo Rozentālsin ja Blaumanisin museota johtava Dace Vosa.

Rozentalsien asunto on nykyään museo, jota Dace Vosa johtaa.
Rozentalsien asunto on nykyään museo, jota Dace Vosa johtaa.Eduards Laķis / Yle

Asunnon portaikon alapäässä on vieläkin kongi, jota Elli löi merkiksi maestrolle saapua alakertaan aterialle.

Vieraita saapui Alberta-kadulle ulkomailta asti. Pariskunnasta tuli Riian kulttuuripiirien keskipiste ja Latvian ja Suomen sillan rakentajia.

– Tästä alkoi erityinen suhde Latvian ja Suomen yhteiskuntien välillä, kuvaa Ieva Kalnaca Latvian kansallisesta taidemuseosta.

Suomi toimi esikuvana, sillä Latvia oli kokemassa kansallista heräämistä.

Latvian kansallisen taidemuseon kuraattorit Ieva Kalnaca (vas.) ja Aija  Braslina
Latvian kansallisen taidemuseon kuraattorit Ieva Kalnaca (vas.) ja Aija Braslina.Eduards Laķis / Yle

Köyhien olojen kasvatti

Janis Rozentāls syntyi vuonna 1866 lähellä Saldusin kaupunkia Kuurinmaalla. Hänen isänsä oli kyläseppä.

Vaatimaton perhetausta ei antanut lahjakkaalle pojalle edellytyksiä kalliille opinnoille ulkomailla. Rozentals saapui Riikaan, jossa hän opiskeli seinämaalariksi. Samalla hän keräsi rahaa taideopintoja varten.

Sen ajan suomalaiset pääsivät käymään taiteiden keskuksessa Pariisissa, mutta Rozentālsin tie vei Pietariin. Siellä hän opiskeli keisarillisessa taideakatemiassa ja teki henkensä pitimiksi muotokuvia seurapiirien edustajista. Jo opiskeluaikanaan hän ihaili suomalaista ja skandinaavista taidetta.

– Koko Teidän kulttuurinne, nimenomaan taiteenne, on minulle lättiläisenä esikuvallista, ja maalarina kunnioitan eniten suuria mestareitanne kuten Gallenia, Järnefeltiä, Halosta, Saarista ym. Salainen kaipuuni onkin, että minusta tulisi lättiläisille jotain samanlaista, jos vain vähäiset lahjani ja ulkoiset olosuhteemme antavat siihen mahdollisuuden, Rozentāls kirjoitti tulevalle apelleen, Ellin isälle Teodor Forssellille vuonna 1902.

Rozentālsin salainen kaipuu kävi toteen, ja häntä pidetään nykyisin sekä kansallistaiteilijana että yhtenä latvialaisen koulukunnan perustajana Vilhelms Purvītisin ja Johann Walterin ohella.

Kahden maan välillä

Elli Forssell oli Rozentalsin ihannenainen.
Elli Forssell oli Rozentalsin ihannenainen.Eduards Laķis / Yle

Rozentālsit viettivät kesiä Suomessa Forssellien kesäpaikassa Nummelassa. Rozentālsin lempimalli oli Elli, jota hän piti kauneuden ja naiseuden ruumiillistumana.

– Elli oli Rozentalsille ihannenainen, sanoo Rozentālsin juhlanäyttelyn kuraattori, taidehistorioitsija Aija Braslina.

Rozentāls oli ahkera valokuvaaja ja hän käytti valokuvia maalaustensa hahmottamiseen. Kameran edessä olivat useimmiten Elli ja parin kolme lasta.

Yhdessä kuvassa Elli on pukeutunut art nouveau -henkiseen mekkoon, peilissä näkyy kuvaaja Rozentāls itse. Toisessa kuvassa Elli nauttii lastensa kanssa aurinkoisesta kesäpäivästä nurmikolla. Vaatteen välistä pilkottavat kolme lasta synnyttäneen naisen rubensmaiset muodot.

Rozentāls ihaili Elliä palavasti koko elämänsä ajan. Tumma taitelija keräsi tosin itsekin monia ihailijoita. Aino Kallaskin ilmoitti olevansa kiintynyt latvialaiseen tulisieluun.

Perhe matkusti sen ajan mittapuulla usein Suomen ja Latvian välillä. Ensimmäistä maailmansotaa Rozentālsit pakenivat Helsinkiin. He asettuivat Kulosaareen taloon, joka myöhemmin purettiin Itäväylän rakentamisen tieltä.

Liian varhainen kuolema

Rozentāls oli viimeisenä vuotenaan löytämässä uutta suuntaa taiteessaan. Perinteinen kansallisromantismi oli vaihtumassa rohkeisiin väreihin ja ekspressionistisiin siveltimen vetoihin.

Rozentāls kuoli Helsingissä Tapaninpäivänä 1916 vain 50-vuotiaana uuden luomiskautensa kynnyksellä.

– Hän oli hyvin intensiivinen ihminen ja poltti elämäänsä kuin kynttilää kahdesta päästä, kuraattori Aija Braslina kuvaa.

Janis Rozentalsin juhlanäyttely on esillä lokakuun loppuun Latvian kansallisessa taidemuseossa Riiassa.
Janis Rozentalsin juhlanäyttely on esillä lokakuun loppuun Latvian kansallisessa taidemuseossa Riiassa.Eduards Laķis / Yle

Sodan päätyttyä Elli Rozentāls palasi lastensa kanssa Riikaan ja pyhitti aikansa puolisonsa mukaan nimetyn taidesalongin pyörittämiseen.

Elli kuoli Riiassa 71-vuotiaana vuonna 1943. Miehittäjä oli ehtinyt jo vaihtua kerran Neuvostoliitosta saksalaisiin.

Syksyllä 1943 tytär Laila kirjoitti Elli-äidistä sukulaisille Suomeen suomeksi.

– Hän kuoli niin rauhallisesti ja tyyneesti. Se että on tällaiset ajat ja emme tiedä mitään tulevaisuudesta, joka on niin epävarma, helpoittaa meillä sen ajatuksen, ettei häntä enää ole meidän keskellä. … Hän oli niin valoisa ihminen, ettei hän vaan meille lapsille oli suuresta merkityksestä, mutta koko ympäristöä hän valaisi.

Kirjeiden sitaatit Anto Leikolan artikkelista ”Janis Rozentāls, suomalaisten vävy ja ystävä” Rozentāls-seuran nettisivuilta. (siirryt toiseen palveluun)