1. yle.fi
  2. Uutiset

Metsästyksen 10 kultaista sääntöä – Tiedä mitä ammut ja ammu tarkasti

Metsästystä säätelee lainsäädännön lisäksi joukko kirjoittamattomia sääntöjä. Hyvä metsästäjä tietää mitä ampuu, hoitaa koiraa hyvin, järjestää maanomistajille peijaiset ja pitää jahtikavereiden kanssa omat juhlansa, joista ei muille huudella. Yle kokosi metsästyksen 10 kultaista sääntöä.

luonto
Karhu.
Anu Rummukainen / Yle

Reilut 300 000 suomalaista harrastaa metsästystä sen eri muodoissa. Metsästys on ikiaikainen tapa, joka aiemmin oli keino pysytellä hengissä. Nykyisin se on enemmän harrastus, joka kokoaa suuren joukon miehiä ja naisia kuulakkaina syyspäivinä yhteen.

Metsästäjien eettisiä sääntöjä on koottu riista.fi -sivuille aivan hiljattain. Ne olivat aikaisemmin herrasmiessääntöjä. Yle kokosi Hannu S. Laineen kanssa metsästykseen liittyvää 10 keskeistä asiaa.

1. Ole varma mitä ammut

Metsästäjän pitää tuntea alueen riistakannat ja huolehtia siitä, että vain tuottoa verotetaan, ei pääomaa. Tämä edellyttää erilaisiin riistakantojen laskentoihin ja riistanhoitotyöhön osallistumista. Metsästäjän tulee kehittää lajituntemusta. Ammutaan vain, kun tiedetään, mikä eläin on tähtäimessä.

2. Kunnioita luontoa ja riistaa

Suomalainen metsästys ei ole ainoastaan harrastus, se on suomalaisten alkuperäisintä kulttuuria. Ilman metsästystä suomalaiset eivät olisi Suomessa. Tänne tultiin metsästämään arvokkaita turkiksia. Suomen ensimmäisiä merkittäviä vientituotteita olivat turkikset Euroopan hoveihin. Metsästäjän velvollisuus on huolehtia siitä, että saatu saalis käytetään asiallisesti hyväksi.

3. Älä aiheuta kärsimyksiä eläimille

Metsästäjän tulee harjoitella ampumataitoaan ainakin niin paljon, että tietää, miltä etäisyyksiltä ja ampumatilanteista pystyy ampumaan kuolettavan laukauksen.

Metsästäjän on oltava ”kylmäverinen tappaja”. Kun eläin tulee näköpiiriin, on ensin harkittava kylmän rauhallisesti, onko kyseessä eläin, jota saa ampua. Onko se sellaisella etäisyydellä ja sellaisessa tilanteessa, että pystytään ampumaan kuolettava osuma ja vasta tämän harkinnan jälkeen sormi voi koukistua liipaisimella.

Suurten riistaeläinten, (esim. suurpedot ja sorkkaeläimet) jälkeläiset seuraavat emäänsä lähes vuoden ja joskus enemmän. Jälkeläiset tarvitsevat emäänsä ja siitä syystä emää ei saa ampua. Kun jälkeläinen ei aina seuraa emäänsä, on selvää, että emä voidaan vahingossa ampua. Tällöin metsästäjällä on velvollisuus saada myös jälkeläinen ammutuksi turhan kärsimisen välttämiseksi.

4. Käsittele asetta aina kuin se olisi ladattu

Asetta on käsiteltävä aina kuin se olisi ladattu. Suuri osa vahingoista tapahtuu tyhjäksi luullulla aseella.

Ase ladataan vasta passipaikalla ja ase tyhjennetään aina ennen kokoontumispaikalle tuloa. Ladattu ase pidetään aina varmistettuna. Varmistus poistetaan vasta, kun ampumispäätös on tehty.

Ammuttaessa on aina varmistettava, ettei taustalla ole muita metsästäjiä tai luonnossa liikkujia ja että tausta on muuten turvallinen.

5. Kehitä osaamistasi ja taitojasi

Metsästäjätutkinnon suorittaminen on vain lupa ryhtyä opettelemaan metsästystä ja siinäkään lajissa kukaan ei tule koskaan valmiiksi. Aina on pyrittävä oppimaan lisää luonnosta, eläimistä ja niiden käyttäytymisestä. Lajien tuntemus ja ampumataito ovat keskeisiä kehitettäviä taitoja.

6. Huomioi muut luonnossa liikkujat

Metsästäjä on ystävällinen ja ymmärtäväinen muita luonnossa liikkuvia kohtaan. Muita ei määräillä, vaan keskustellaan yhdessä, miten sovimme samaan metsään. Muiden ihmisten tulee tuntea olonsa turvalliseksi.

7. Pidä yllä hyvää suhdetta maanomistajiin

Maanomistajat ovat metsästäjien tärkein sidosryhmä. He ovat luovuttaneet metsästysoikeuden metsästäjän käyttöön.

Vaikka metsästysoikeuden vuokrasopimuksessa on määrätty monista käytännön asioista, on syytä neuvotella aina maanomistajan kanssa mm. ruokintapaikkojen sijoittelusta.

8. Huolehdi koiran hyvinvoinnista

Koira on aina pidettävä kytkettynä, kun liikutaan alueella, johon ei ole metsästysoikeutta tai maan omistajan lupaa. Tämä koskee kaikkia koiria, myös seurakoiria, ja kaikkia vuodenaikoja. Koira on metsästäjän paras kaveri. Sitä on hoidettava ja sen hyvinvoinnista on huolehdittava erityisen hyvin.

9. Pidä hyvät suhteet muihin metsästäjiin

Hyvä jahtikaveruus oman seurueen sisällä ja naapuriseurueiden välillä tekee metsästyksestä nautinnollista ja riitaiset välit pilaavat hyvänkin metsästyspäivän.

10. Kaatoryyppy ja peijaiset

Kirjoittamaton sääntö on, että ryyppy otetaan vasta, kun jahti on päättynyt.

Peijaiset on vanha perinne, joka alun perin oli kiitosjuhla metsän jumalille, jotka olivat antaneet saalista. Nykyisin se on pääasiassa metsästysseurojen tapa palkita maanomistajia ja muita sidosryhmiä tarjoamalla päivällinen ja mahdollisesti musiikkia tai muuta showta tai tanssia. Seuruemetsästyksessä monilla seurueilla on peijaisten lisäksi ryhmän omat esim. kauden päättäjäiskekkerit. Niistä ei siten ihmeemmin ulospäin huudella.

Myös keskieurooppalainen käytäntö, jossa päivän saalis kootaan metsästysmajalle havupedille kuvausta varten, on myös Suomessa yleistynyt.

Lue seuraavaksi