Elinkeinoministeri Rehn: Raskaan teollisuuden tukemisella suojellaan työpaikkoja

Hallituksen lakiesitys runsaasti sähköä kuluttavan teollisuuden sähkölaskutuesta etenee eduskuntaan näillä näkymin torstaina.

talous
Olli Rehn
Olli RehnJarno Kuusinen / AOP

Elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.) puolustaa hallituksen päätöstä tukea raskaan teollisuuden energialaskua. Rahalla korvattaisiin EU:n päästökaupasta aiheutuvaa sähkön kallistumista esimerkiksi metsä-, teräs- ja kemianteollisuudelle.

– Tässä on kyse siitä, että suomalaiselle energiaintensiiviselle teollisuudelle taataan samanlaiset kilpailuolosuhteet kuin muun maailman teollisuudelle, Rehn sanoo Ylelle.

Yle uutisoi sunnuntaina hallituksen lakiesityksestä, jonka myötä raskas teollisuus saa ensi vuonna arviolta 43 miljoonan euron lisätuen sähkökustannuksiensa pienentämiseen. Vuosina 2017–2021 tukisumma voi nousta yhteensä enimmillään 232 miljoonaan euroon.

Hallitus perustelee tukea niin sanotun hiilivuotoriskin torjumisella. Hiilivuoto tarkoittaa sitä, että yritys siirtää tehdastuotantonsa matalien päästökustannusten maihin EU:n päästökaupan takia.

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on tyrmännyt hallituksen esityksen julkisten varojen perusteettomana tuhlaamisena. VATT:n mukaan hiilivuodon olemassaolosta ei ole taloustieteellistä näyttöä.

Lisäksi VATT muistuttaa, että raskas teollisuus saa jo nykyisellään arviolta 600 miljoonan vuotuiset huojennukset sähköveroihin.

Rehnin mielestä tuen käyttöönottoa puoltaa esimerkiksi se, että Kiinan terästuotanto on kahminut markkinaosuuksia Euroopassa viime vuosina.

– Me katsomme työpaikkojen perään ja arvioimme tätä ennen kaikkea työllisyystavoitteen näkökulmasta.

Rehn kiistää VATT:n arvion, jonka mukaan lakiesityksessä olisi kyse tehottomasti kohdennetusta yritystuesta.

Sähkö pysyy halpana

Lakiesitys on herättänyt ihmettelyä myös siksi, että sähkön tukkuhinta Pohjoismaissa on romahtanut ja laskee edelleen lähivuosina erityisesti tuulivoiman ja ydinvoiman lisäyksen myötä.

Myös arvioita päästöoikeuksien hintakehityksestä on laskettu viime aikoina. Kaikki tämä näkyy siinä, että sopimukset tulevista sähkökaupoista eli sähköforwardit ovat laskussa aina vuoteen 2019 saakka.

Tuen perusteluita nakertaa myös se, että päästöoikeuksien kallistuminen ei nosta Pohjoismaissa sähkön tukkuhintaa enää entiseen malliin. Kytkös heikkenee hiililauhdesähkön alasajon myötä.

Rehnin mukaan hallitus seuraa sähkömarkkinoiden ja päästökaupan muutoksia.

– Toki seuraamme tulevina vuosina, jos EU:n päästökauppajärjestelmä muuttuu ja jos se aiheuttaa paineita muuttaa tätä järjestelmää. Toistaiseksi, lähivuosien aikana on perusteita sille, että kohtuuton kilpailuhaitta suomalaiselle energiaintensiiviselle teollisuudelle korvataan, Rehn sanoo.

Rahat otetaan valtion budjetista. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan tukitaso jää kuitenkin arvioitua matalammaksi, mikäli päästöoikeudet pysyvät halpoina.

– Kevään tiedoilla oletettiin, että vuonna 2018 tuki on 43 miljoonan euron tasolla. Nyt tuoreimpien päästöoikeuden hintojen tasolla tuki jäisi 27 miljoonan euron tasolle vuonna 2018, Rehn sanoo.

Mikäli eduskunta hyväksyy lakiesityksen sellaisenaan, päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiojärjestelmä tulee voimaan ensi vuoden alusta. Tuen piiriin kuuluisi Suomessa vajaat sata teollisuuslaitosta. Suurin edunsaaja olisi metsäteollisuus.