Etujärjestö: Venevero karkottaa arvokkaimmat veneet ulkomaille

Valmistelussa oleva venevero tulee näillä näkymin voimaan ensi keväänä. Vero lasketaan moottoritehojen mukaan ja se on noin 100-300 euroa.

Kotimaa
luksusveneitä
Venevero on tulossa ehkä jo ensi toukokuussa. Katriina Laine / Yle

Veneilijöiden etujärjestön puheenjohtaja arvostelee kovin sanoin suunniteltua veneverotusta. Hänen mukaan valmisteltava vero johtaa suurimpien ja kalleimpien veneiden rekisteröimiseen ulkomaille, muun muassa Viroon. Samalla veron tuotto jää odotettua vähäisemmäksi. Venevero on kirjattu hallitusohjelmaan ja valtio tavoittelee sillä 50 miljoonan euron tuloja vuosittain. Veneiden lisäksi verolle on tarkoitus panna myös kevyitä moottoriajoneuvoja.

–Tuntuu, että veroa ei ole valmisteltu huolella ja poliittinen päätös tehdään heppoisin perustein, Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n hallituksen puheenjohtaja Samuli Salanterä sanoo.

Hänen mukaansa riskinä on, että veropohja pettää. Salanterän mukaan rekisterissä on niin sanottuja haamuveneitä eli sieltä voi löytyä veneitä jopa neljännes enemmän kuin todellisuudessa Suomessa on. Venerekisterissä on noin 200 000 venettä. Rekisterin pitäminen on siirtynyt maistraateilta Trafille.

Ryhdymmekö nyt sitten etsimään veneitä juhannuskokoista?

Suomen Purjehdus ja Veneilyn hallituksen pj. Samuli Salanterä

– Kovin harva on veneen myytyään käynyt poistattamassa sen Trafin tai maistraatin rekisteristä aikoinaan. Ryhdymmekö nyt sitten etsimään veneitä juhannuskokoista ja huviloiden saunojen takaa. Rekisterissä on kymmeniätuhansia haamuveneitä. Lisäksi siellä olevat veneet ovat arvoltaan kuviteltua pienempiä ja näin veropohja ei tule olemaan se, mitä on suunniteltu.

Toukokuu suunnitelmissa

Veroa valmistelevan työryhmän puheenjohtaja Merja Sandell sanoo, että veron voimaantulo alkuperäisen suunnitelman mukaan ensi vuoden alussa ei onnistu.

– Toukokuusta on ollut puhetta, valtiovarainministeriön hallitusneuvos Sandell sanoo.

Hänen mukaansa rekisterissä voi olla puutteellisia tietoja.

– Yritetään siitä lähteä tietenkin, että vero nojautuisi rekisteritietoihin. Kun vero lähtee menemään, niin kyllähän rekisteri putsautuu, jos siellä on joitain sellaisia, joita ei ole enää olemassakaan. Meidän käsitys on, että haamuveneitä siellä ei pitäisi olla kovinkaan paljon.

Veron alaraja on 50-hevosvoimainen moottori. Veron on suunniteltu olevan noin 100-300 euroa. Veron määrän on kaavailtu kasvavan moottoritehon kasvaessa. Purjeveneille on mietitty pituusrkiriteeriä veron pohjaksi.

Salanterän mukaan jo nyt moni vene talvehtii Virossa edullisen talvisäilytyksen takia ja mahdollisen veneveron jälkeen veneen pysyvä pitäminen Virossa on helppo järjestää.

– Tämä kohdistuu kaikkein arvokkaimpiin veneisiin. Ne veneet, jotka käyttävät suomalaista telakka- ja talvisäilytysteollisuutta siirtyisivät sen jälkeen kokonaan Suomesta pois.

Ökyjahdit Viroon?

Etujärjestön Salanterä korostaa, että veron pitäisi olla tasapuolinen.

– Nyt tällä hetkellä tämä vero tulee kohtelemaan eri tavalla erilaisia veneilijöitä. Niillä, joilla on vene Sisä-Suomessa tai Pohjanlahdella, on ihan eri mahdollisuudet kuin Helsingissä, josta veneet siirretään talveksi Viron puolelle.

Viroon lähtisivät Salanterän mukaan etenkin kalliit ökyjahdit, joita on Suomessa muutamia satoja.

On jo poliittinen päätös, että vero halutaan, niin parhaamme tehdään valmistelussa.

VM:n hallitusneuvos Merja Sandell

– Olemme erityisen huolissamme siitä, että mikäli arvokkaimmat veneet siirtyisivät pois Suomesta ja Suomen lipun alta, koko vero jäisi hyvin tavallisten veneiden kannettavaksi. Todellisuudessa suomalaisiet veneet ovat hyvin vaatimattomia, pieniä ja avonaisia tai osaksi katettuja.

Sandellin mukaan myös vaikutuksia mietitään valmistelutyöryhmässä.

– On jo poliittinen päätös, että vero halutaan niin parhaamme tehdään valmistelussa.

Etujärjestön toive on, ettei veroa runnota läpi suunnitellussa ajassa.

– Silloin vero ei tule täyttämään hyvän veropolitiikan edellytyksiä: tasapuolisuutta, oikeudenmukaisuutta, selkeyttä. Suuri riski tässä on siitä, että veronkanto maksaa enemmän kuin verojärjestelmän teko. Näemme riskinä sen, että veronkannosta tulee niin kallista, että tämä ei koskaan tule tuottamaan valtiolle. Oheisvaikutukset työllisyyten ja venealaan ja muut vaikuttavat tekijät voivat vaikuttaa niin, että valtion verokertymät pienenevät veneveron myötä.

Salanterän mukaan Ruotsin venevero lopetettiin aikoinaan sen vuoksi, että järjestelmän ylläpito maksoi enemmän kuin kertymä.