Miltä näyttää Jyväskylän keskusta 2050? – Isoa kuvaa rakennetaan kaupunkilaisten avulla

Jyväskylän keskustan ympärillä käydään suurimpia karttaharjoituksia sitten 1980-luvun. Työn alla on suunnitelma siitä, miten keskusta kehittyy tulevina vuosikymmeninä. Karttapohjia tulevaisuuteen on seitsemän erilaista.

Kotimaa
Kaavoitusarkkitehti Paula Julin esitteli Jyväskylän keskustasuunnitelmia Lyseolla.
Kaavoitusarkkitehti Paula Julin esitteli Jyväskylän keskustasuunnitelmia LyseollaJani Ilola / Yle

Jyväskylän tavoitteena on koota yhteen muun muassa rakentamisen, liikkumisen ja virkistyksen näkökulmat.

– Huomattiin, että meiltä puuttuu kokonaiskuva tavoitteesta mikä kaikista pienistä projekteista muodostuu. Alettiin laittaa tavoitteita kartoille ja niitä syntyikin peräti seitsemän. Ne suuntaa tulevaisuuteen, 2050 –luvulle, kertoo kaavoitusarkkitehti Paula Julin Jyväskylän kaupunkista.

Karttojen pääotsikot ovat täydentyvä keskusta, vihreä keskusta, elävä keskusta, kaunis keskusta, arvokas keskusta, liikkumisen keskusta ja valon kaupunki.

Uutta kaupunkia keskustan laidoille

Isossa kuvassa Jyväskylän keskustan suuret tulevaisuuden mahdollisuudet sijaitsevat keskustan laitamilla.

Mullistuksen kohteeksi lähivuosina tulee Rantaväylän ja ratapihan alue.

Paula Julin

– Niitä meidän pitää tutkia tarkemmin. Isoimman mullistuksen kohteeksi lähivuosina tulee Rantaväylän ja ratapihan alue, arvioi Julin.

Erityisen polttava puheenaihe on keskustan täydennysrakentaminen. Perjantaina Lyseolla järjestetyssä yleisötilaisuudessa rakentaminen herätti monenlaisia mietteitä.

– Niin täyteen tämä kaupunki on jo rakennettu, hyvin harvoja pieniä paikkoja on rakentamatta, hirveästi en lähtisi niihin rakentamaan, miettii Mäki-Matissa asuva Mirva Kiviniemi.

– Toisaalta, kun ajatellaan 50-luvun alussa rakennettua rakennuskantaa, niin ne eivät ole ikuisia. Meilläkin on taloyhtiö nyt velkaantunut putkisaneerausten jälkeen. Olisi hyvä jos olisi reserviä rakennusalaa, jota voisi kaupata gryndereille, pohtii Yliopistonkadulla asuva Martti Kaukonen.

– Tykkään kovasti ajatuksesta, että pyritään täydennysrakentamiseen keskustan alueella. Se on pidemmän päälle ympäristön kannalta parempi asia, arvioi viitaniemeläinen Miika Hämynen.

Rantaväylä ja ratapiha mullistuvat lähivuosina.
Rantaväylä ja ratapiha mullistuvat lähivuosina.Jani Ilola / Yle

Maltillisesti tornitaloja

Kaupungin suunnitelmissa ei kehoteta rakentamaan korkeita rakennuksia. Niille on toki rajattu erikseen alue, jonka kohdalla voidaan käydä keskustelua korkeasta rakentamisesta.

Uutta yläkaupungille on soviteltava harkiten.

Paula Julin

Yläkaupungiltakin löytyy rakentamiseen sopivia paikkoja, mutta sinne ei kaivata torahampaita tai sarvia häiritsemään kaupunkisiluettia.

– Yläkaupunki on herkästi tarkasteltava alue, sehän on meidän vanha kaupunki. Onhan siellä väljyyttä, ilmeisiä paikkoja täydennysrakentamiselle, mutta uutta yläkaupungille on soviteltava harkiten, muistuttaa Julin.

Vanhoja puutaloja Jyväskylässä ei juurikaan enää ole. Julin ehdottaakin kaupungille uutta vetovoimatekijää.

– Sen sijaan että kaivataan sitä mitä meillä ei enää ole, voitaisiin avata silmät sille, että meillä on valtavan hienoa ja modernia rakennusperintöä keskustassa.

Yläkaupunki ja Kauppakadun pihakatu ovat herkkiä kehittämiskohteita.
Yläkaupunki ja Kauppakadun pihakatu ovat herkkiä kehittämiskohteita.Jani Ilola / Yle

Taskupuistojen ketjulla vihreyttä

Rakentamisen ohella oma lukunsa ovat maisemat, olemassa olevat tärkeät rakennukset ja viheralueet, joiden halutaan lomittuvan toisiinsa nykyistä paremmin.

Kauppakadun pihakatua on kehitettävä entisestään.

Miika Hämynen

– Keskustassa ei ole tilaa perustaa uusia isoja puistoja, mutta pienemmilläkin keinoilla voitasiin lisätä urbaania viherverkostoa. Esimerkiksi taskupuistoilla, joka voi olla pienimmillään puu ja penkki. Matkan varrelle sijoittuvat taskupuistot muodostaisivat vehreitä käytäviä, visioi kaavoitusarkkitehti Paula Julin.

Miika Hämysen sydäntä lähellä ovat entistä paremmat kävely- ja pyöräilyväylät.

– Ja Kauppakadun pihakatua on kehitettävä entisestään. Saada siitä oikeasti pihakatumainen. Poistaa vanha asfaltti ja reunakivet, patistelee Hämynen.

Matti Kaukonen puolestaan miettii pihakadun tarpeellisuutta.

– Keskeneräistä ei pitäisi arvostella, mutta ahdistetaanko nämä autoväylät vain poluiksi ja häviääkö joustava liikenne keskustasta.

Kaupunkilaiset voivat tutustua kapunkistrategian luonnoksiin Jyväskylän verkkosivuilla (siirryt toiseen palveluun). Sivuilta löytyy myös verkkokysely ja kupunki toivoo, että asukkaat kertoisivat näkemyksiään syyskuun aikana. Kyselyä käytetään pohjana jatkovalmistelussa.

Täydentyvä keskusta.
Täydentyvä keskusta on yksi seitsemästä kehityskartasta.Jyväskylän kaupunki