Koe uusi yle.fi

Helsingin metsissä muhii yllätys: Keskuspuistossa enemmän kääpiä kuin kansallispuistossa

Helsingin Haltialan ja Paloheinän metsät ovat aarreaitta, josta löytyy muualla Suomessa harvinaisia lahottajasieniä eli kääpiä - jopa enemmän kuin kansallispuistosta.

Kotimaa
Kantokääpä kasvaa kaikilla Suomen puulajeilla. Laajan ekologisen lokeronsa takia sitä näkee kaikentyyppisissä metsissä usein. Sen väritys voi vaihdella harmaan kellertävästä jopa melko punaiseen.
Kantokääpä kasvaa kaikilla Suomen puulajeilla. Laajan ekologisen lokeronsa takia sitä näkee kaikentyyppisissä metsissä usein. Sen väritys voi vaihdella harmaan kellertävästä jopa melko punaiseen.Jani Saikko / Yle

Suomessa tunnetaan noin 250 kääpää, ja niistä peräti 185 löytyy pääkaupungista. Haltialan, Paloheinän ja Pitkäkosken metsistä löytyi viime syksyn kartoituksissa yksi erittäin uhanalainen kääpälaji, 11 alueellisesti uhanalaista ja kolme valtakunnallisesti silmälläpidettävää lajia.

Tässä tuhkakäävässä on niin pienet pillit, että niitä on vaikea erottaa paljain silmin. Itiöitä tuottavien pillien koko on yksi eri kääpälajeja erottava tuntomerkki.
Tässä tuhkakäävässä on niin pienet pillit, että niitä on vaikea erottaa paljain silmin. Itiöitä tuottavien pillien koko on yksi eri kääpälajeja erottava tuntomerkki.Jani Saikko / Yle

– Helsingistä on löydetty monia valtakunnallisesti ja alueellisesti uhanalaisia lajeja, joita on yleensä uskottu löytyvän paremmista luonnonmetsistä jostakin syrjäseuduilta. Onhan se aika yllättävää, että niitä löytyy pääkaupungista. Helsingin metsien kääpälajisto on todella rikas ja monipuolinen, luontokartoittaja Keijo Savola kertoo.

Savola teki kääpäselvityksen Helsingin ympäristökeskukselle (siirryt toiseen palveluun).

– Lisäksi Haltialasta löydettiin kaksi sellaista lajia, joilla ei ole vielä suomenkielistä nimeä. Ne ovat niin uusia Suomen lajistolle. Esimerkiksi työnimeltään kalvaskääpä, näyttävännäköinen kääpä, jonka kolmesta Suomen löydöstä kaksi on tehty Helsingistä.

Kääpälajistolle otollinen aarniomainen lehtonotko alkaa heti Paloheinän golfkentän rangen eli lyöntiharjoitusalueen takaa.

– Golfpallot napsahtelevat ihan tuossa vieressä, kyllähän tämä aikamoinen ihme on.

Tervakääpä on saanut nimensä yläpinnan tervamaisista vöistä. Tervakääpää esiintyy runsaasti Paloheinän ja Haltialan metsissä, mutta on harvinainen hoidetuissa talousmetsissä.
Tervakääpä on saanut nimensä yläpinnan tervamaisista vöistä. Tervakääpää esiintyy runsaasti Paloheinän ja Haltialan metsissä, mutta on harvinainen hoidetuissa talousmetsissä.Jani Saikko / Yle

Mitä väliä joillakin käävillä on?

Mutta miksi tavallisen ulkoilijan pitäisi sitten olla kiinnostunut joistakin käävistä, kun valtaosaa ei voi edes syödä?

Haapapuussa voi olla kymmeniä haavankääpiä ilman että puu kuolee. Haavankääpä on hyvin sitkeä ja pahkamainen.
Haapapuussa voi olla kymmeniä haavankääpiä ilman että puu kuolee. Haavankääpä on hyvin sitkeä ja pahkamainen. Jani Saikko / Yle

– Osa käävistä on esteettisesti komeannäköisiä eli sekin on hyvä syy lähteä luontoon. Lisäksi ne huolehtivat lahottajakierrosta eli palauttavat kuollutta materiaalia elävien kasvien käyttöön, luontokartoittaja Savola kertoo.

– Käävät ovat myös hyvä indikaattori muista lajeista. Neljäsosa muista metsälajeista eli 5 000 lajia on riippuvaisia lahopuusta. Niissä on muun muassa kovakuoriaisia ja lintuja. Jos säilytämme käävät, hoidamme luonnon monimuotoisuutta.

"Helsinkiä pitäisi rakentaa ylöspäin, ei metsiin"

Savolan mukaan Helsingin metsistä on muodostunut aarreaittoja, koska niitä ei ole hoidettu talousmetsinä enää vuosikymmeniin ja niihin on annettu muodostua lahopuita.

Poimulakkikääpä ei ole uhanalainen, mutta harvinainen, ja luontokartoittajan mukaan se indikoi suojeluarvoltaan merkittäviä metsiä. Haltialan metsistä tätä vaateliasta lajia löytyi viime syksynä vain kahdeksan kertaa.
Poimulakkikääpä ei ole uhanalainen, mutta harvinainen, ja luontokartoittajan mukaan se indikoi suojeluarvoltaan merkittäviä metsiä. Haltialan metsistä Helsingissä tätä vaateliasta lajia löytyy muutamia yksilöitä. Jani Saikko / Yle

Hän on huolissaan Helsingin rakentamisbuumista ja erityisesti Keskuspuistosta, joka loppuu juuri Haltialan metsiin. Esimerkiksi Kuninkaantammen uusi asuinalue työntyy luonnonsuojelun näkökulmasta vaarallisen lähelle Haltialan metsiä.

– Rakentamiseen päätyy todella arvokkaita metsiä myös lajistoltaan. Keskuspuisto on tästä hyvä esimerkki: sieltä löytyy enemmän kääpiä kuin Nuuksion kansallispuistosta.

Luontokartoittajan viesti helsinkiläispäättäjille on yksinkertainen:

– Jos pinta-alaltaan vain 214 neliökilometrin suuruista kaupunkia ei pystytä rakentamaan kunnolla ylöspäin, satoja hehtaareja arvokkaita metsiä päätyy rakennusmaaksi.

Aarniometsä.
Jani Saikko / Yle

Lokakuussa kaupunginvaltuuston päätettäväksi tuleva uusi yleiskaava (siirryt toiseen palveluun) uhkaa viedä Keskuspuistosta 40-50 hehtaaria rakentamiselle.

– Helsingin metsiä aliarvioidaan, niin kuin se oikea luonto olisi vasta kehä kolmosen ulkopuolella.

– On aika yleinen poliitikkoharha, että arvokkaat metsäluontoalueet sijaitsevat Helsingin ulkopuolella, että rakentamalla Helsinkiä säästyisi metsiä. Se ei mene niin, sillä esimerkiksi Keski-Uudellamaalla voimakas metsätalous on hävittänyt suurimman osan laajimmista vanhan metsän alueista. Näitä löytyy Helsingistä sekä Vantaalta ja Espoosta, luontokartoittaja Keijo Savola toteaa.

Taulakääpä on Suomen yleisimpiä sieniä. Kuvassa on vanha taulakääpä. Aikaisemmin taulakäävän sisuksia kuivatettiin ja siitä saatua sahajauhomaista taulaa käytettiin nuotioiden sytyttämiseen.
Taulakääpä on Suomen yleisimpiä sieniä. Kuvassa on vanha taulakääpä. Aikaisemmin taulakäävän sisuksia kuivatettiin ja siitä saatua sahajauhomaista taulaa käytettiin tulen sytyttämiseen esimerkiksi nuotioissa.Jani Saikko / Yle
luontokartoittaja Keijo Savola
Luontokartoittaja Keijo Savola (kuvassa) tutki työparinsa Birthe Weijolan kanssa Haltialan metsiä viime syksynä 86 tuntia ja löysi useita harvinaisia kääpälajeja. Haltiala on Helsingin Keskuspuiston pohjoisin osa.Jani Saikko / Yle

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Työelämä

Yritys lennätti työntekijänsä viikoksi Balille

Työnteko aurinkorannoilta voi olla pian arkea, kun diginomadit murtavat työnteon tapoja

Valtion talousarviot

Yle seurasi keskustelua eduskunnassa:

"Mitä ihmeen lääkettä te otatte, kun te lähdette täältä salista ulos?"

Verotus

Ensimmäinen laskelma julki: köyhät maakunnat joutuisivat perimään todella korkeaa maakuntaveroa

Piano

Tämä futuristinen soitin haastaa parhaat flyygelit – Testaa, kuuletko eron