Sameutunut vesi voi aiheuttaa kalojen kuolemia ja pilata kudun Lemmenjoessa

Lapin ELY-keskus on viime viikolla tutkinut Lemmenjoen veden sameuden syitä. Pitkään jatkuneena voi sameus aiheuttaa kalakuolemia ja pilata kudun, kertoo ELY-keskus.

Lemmenjoki
Leammi álbmotmeahcci.
Inger-Elle Suoninen/ Yle Sápmi
Leammi álbmotmeahcci.
Leammi álbmotmeahcci.

Lemmenjoella on viime viikkoina samentunut vesi. Samea vesi on puhututtanut Lemmenjoen asukkaita jo viikkoja. Lemmenjoella asuva Saamelaiskäräjien jäsen Heikki Paltto näkee, että koneellinen kullankaivuu saastuttaa Lemmenjoen veden.

Heikki Paltto
Vesa Toppari / Yle Sápmi

– Täällä on konekaivajia, jotka kaivavat Lemmin yläpuolisilla vesillä. Ja tietenkin Lemmenjoella pitäisi olla Euroopan puhtaimmat vedet täällä Pohjois-Suomessa. Ja se ei käy, tämähän on kansallispuisto ja ne vedet valuvat Inarijärveen, että saastutetaan kansallispuistojokea, sanoo Heikki Paltto.

Pohjan liettyminen voi pilata kudun

ELY-keskuksen hydrobiologi Annukka Puro-Tahvanainen kertoo, että saastunut vesi vaikuttaa eniten pohjaeläimistöön ja kalastoon.

EJB-guovddáža hydrobiologa Annukka Puro-Tahvanainen
Priváhta.

– Tämmöinen kohtalaisen voimakas sameutuminen ensinnäkin voi karkottaa kaloja siltä alueelta ja, jos siihen samentumiseen liittyy sitten niin kuin täällä koneellisen kullankaivuun alapuolisilla alueilla on ajoittain ollut myös korkeita alumiinin ja raudan pitoisuuksia, niin ne voi aiheuttaa, vaurioittaa kalojen kiduksia mikä sitten voi johtaa näiden kalojen kuolemaan, sanoo Puro-Tahvanainen.

Pidempiaikaiset vaikutukset ovat pohjan liettyminen mikä voi tukehduttaa mätimunat ja kutu ei onnistu. Liettyminen voi myös vahingoittaa herkkää pohjaeläimistöä.

– Pidempiaikaisia vaikutuksia on, että nämä pohjat voivat liettyä siellä. Kalojen kutusoraikot liettyy ja mätien munat voivat sitten tukehtua sinne, kertoo Annukka Puro-Tahvananinen.

Vaikutukset eivät tähän asti ole juurikaan kohdistuneet itse Lemmenjokeen saakka, mutta pienempiin vesistöihin.

– Tosiaan näissä pienemmissä latvavesissä on meidänkin tutkimuksen mukaan, siellä Miessijoessa ja Jäkäläávžissä kalastovaikutuksia ollut siinä mielessä, että siellä ei ole havaittu ainakaan taimenen luontaista lisääntymistä. Niin kuin niillä, jotka ovat eniten tämän koneellisen kullankaivuun voimakkaammalla vaikutus alueella ei ole havaittu taimenen luontaista lisääntymistä, kertoo Puro-Tahvanainen.

Kullankaivajan toiminta ei ole ympäristöluvanmukaista toimintaa

Viime viikolla kerrottiin, että Lemmenjoen sumentunut vesi tuli selvästi yhdestä paikasta, jossa kaivetaan koneellisesti kultaa, mutta myös sateinen kesä on aiheuttanut lisää humusta. Kullankaivaja imeyttää vettä maaperään, mutta hänen käytössään oleva menetelmä ei riitä samentuman poissaamiseksi, ELY-keskukselta kerrotaan.

EJB-guovddáža birasinsineavra Tarmo Oikarinen.
Priváhta.

– No ei ole vielä virallista kehotusta laitettu menemään, koska meillä täällä pidetään palaveri talon sisällä, mutta toiminnan harjoittajalle ilmoitin käynnin yhteydessä, että meidän näkemys on, että tämä ei ole enää ympäristöluvanmukaista toimintaa, että sumentuma tulee saada pois. Asia on kuitenkin vielä siltä osin kesken, kertoo ELY-keskuksen ympäristöinsinööri Tarmo Oikarinen.

Inarissa on ollut hyvin sateinen kesä ja Lapin kullankaivajain liiton toiminnanjohtaja Kai J. Rantanen näkee, että se on hankaloittanut kullankaivajien työtä.

Kaikki pienet purouomat, jängät kaikki on niin ääriä myöten täynnä vettä. Lemmenjoellakin on kuitenkin kaivettu kohta 70 vuotta kultaa, niin siellä on niitä vanhoja kaivuu alueitakin vielä missä ei ole välttämättä vielä kasvillisuus palannut niin nämä tulvavedet ovat huuhdelleet myös niitä, hän kertoo.

Lappi golleroggiidlihttu doaimmajođiheaddji Kai J. Rantanen.
Vesa Toppari / Yle Sápmi

– Ammattikaivajat ovat ympäristölupaehtojensa mukaisesti mitoittaneet siellä nämä selkeytysaltaat ja muut tietylle vesimäärälle. Nyt sitä vettä onkin tullut aivan ylettömästi, niin hankalaa hommaa, sanoo Kai J. Rantanen.

Kai J. Rantanen kaivaa itse kultaa käsin.