Haapalastu kiertyy hatuksi, mutta mihin punoja ratakiskoa tarvitsee?

Laukkualan yrittäjänä aiemmin toiminut Raimo Haavisto löysi haapalastutyöt eläkkeelle päästyään.

Sastamala
Raimo Haavisto tekee tuohitöitä lähinnä haavoista
Raimo Haavisto tekee tuohitöitä lähinnä haavoista.Kai Pohjanen / Yle

Raimo Haavisto Sastamalan Keikyästä alkoi tehdä haapalastutöitä reilu kymmenen vuotta sitten eläkkeelle päästyään. Hän on ollut aina kätevä käsistään ja eläkepäiviään täyttääkseen mies löysi haapalastutyöt.

Haaviston innostus lastutöihin kumpuaa siitä, kun vapaaehtoiset riihittivät veteraaneille rukiita. Tästä syntyi luonnollisesti olkia, joista Haavisto päätti tehdä itselleen olkihatun.

– Valmistin muutaman hatun. Silloin vanhat keikyäläiset sanoivat, että ennen hattuja tehtiin haavoista, ja niinpä minä tartuin toimeen, Haavisto valottaa harrastuksensa alkutaipaletta.

Lastutöitä, kuten koreja, voi tehdä useammastakin puulajista, mutta haavan etu käyttöesineiden valmistukseen on sen pehmeys.

– Tokihan tähän muukin oksaton ja suora puu käy. Esimerkiksi raita on mainio materiaali. Siitä saa kerralla kahta väriä ja korit ovat vähän elävämpiä, mutta täältä Pirkanmaalta päin on vaikea löytää hyvää raitaa, Raimo Haavisto manailee.

Haapalastujen työstäminen vaatii sorminäppäryyttä.
Haapalastujen työstäminen vaatii sorminäppäryyttä.Kai Pohjanen / Yle

Lastuja höylättäessä puun tulee olla tuoretta, sillä jos se on liian kuivaa, lastut murtuvat helposti, neuvoo Haavisto.

– Valmiit lastut kuivataan ja varotaan, etteivät ne pääse homehtumaan. Kuivia lastuja ei voi kuitenkaan punoa tai solmia vaan töihin alettaessa ne tulee jälleen kastella.

Pala ratakiskoa ja käsipunottuja rihmoja

Lastutöiden tekeminen vaatii sorminäppäryyttä, mutta koviakin työvälineitä Raimo Haavistolta löytyy. Leipäkorin punomisen käynnistyessä miehellä on pöydällä pala ratakiskoa.

– Se täytyy olla painona, etteivät kevyet lastut lähde pöydällä liikkeelle, vaan ne pysyvät ojennuksessa, hän kertoo ratakiskon merkityksestä lastutöiden valmistuksessa.

Korien lisäksi Haavisto valmistaa haapalastuhattuja ja –tähtiä. Hatut valmistetaan haavoista seitsemällä säikeellä kudotuista tuuman paksuista rihmoista, jotka ommellaan hatun muotoon ompelukoneella.

Lastutöistä syntyy monenlaisia tuotteita.
Lastutöistä syntyy monenlaisia tuotteita.Kai Pohjanen / Yle

Lastutyöt eivät ole tulleet Haavistolle suvun perintönä, vaikka hänen isänsä valmistikin pärekoppia. Aluksi Raimo höyläsi lastuja tavallisella kapealla käsihöylällä. Sittemmin hattujen osalta työskentely on helpottunut, sillä keikyäläinen kädentaitaja on saanut yrittäjien varastoihin jäänyttä valmiiksi punottua rihmaa.

– Kun muovi syrjäytti käsinpunotut rihmat, ne jäivät vuosikymmeniksi kauppiaiden varastoon, mutta nyt ovat minulla hyötykäytössä. Tämä yli 60 vuotta vanhojen rihmojen käyttö on sitä varsinaista kierrätystä, Haavisto naurahtaa.

Vaikka koreja kertyy vuosittain myyntiin asti, pitää Raimo Haavisto haapalastutöitään pelkkänä harrastuksena.

– Annan näitä tuotteita paljon arpajaisiin, mutta kyllä minä kolmilla perinnepäivillä kesän aikana käyn näitä myymässäkin, Haavisto kertoo.

Toreille tuotteita on lähes turha viedä myyntiin, mutta kun ihmiset näkevät käsityömestarin työntouhussa, niin talven mittaan syntyneiden tuotteiden kauppa käy sutjakkaammin. Näin varastoja saadaan tyhjemmäksi, jotta harrastus voi yhä jatkua.