Suurlähettiläs Nyberg: Suomen ja Ruotsin Nato-päätös voidaan tehdä eri aikaan

Ruotsin ja Suomen Nato-selvitykset eivät juurikaan poikenneet toisistaan. Tähän päätyivät kaksi entistä ulkoministeriä ja Suomen Nato-selvityksen tehnyt suurlähettiläs A-studiossa.

A-studio
Ilkka Kanerva, Erkki Tuomioja ja René Nyberg
Ilkka Kanerva, Erkki Tuomioja ja René Nyberg Yle A-studiossa maanantaina.Yle

Eroavaisuuksiakin Suomen ja Ruotsin Nato-selvityksistä löytyi. Ruotsille ei tuntunut olevan yhtä merkittävää se, tekisivätkö maat liittymispäätöksen yhtä aikaa, kuin Suomelle.

- Tämä oli merkittävin ero meidän ja Ruotsin raportissa. Me emme voi lähteä siitä, että automaattisesti mennään yhtä jalkaa. Vaan täytyy olla hyvin ketterästi seuraamassa sitä, mitä Ruotsissa on meneillään, muistutti puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok).

Yksi Suomen Nato-selvityksen tekijöistä, suurlähettiläs Réne Nyberg korjasi, ettei Suomenkaan raportissa todettu, että Suomen ja Ruotsin pitäisi tehdä liittymispäätös samalla hetkellä.

- Meidän raportissamme ei sanota, että pitäisi liittyä yhtä aikaa. Siinä todetaan, että meidän pitäisi ottaa tasajalkaa askeleita. Eli Suomen ja Ruotsin toiminnan pitää olla lähellä toisiaan, sanoi Nyberg.

Entinen ulkoministeri ja ulkoasiainvaliokunnan jäsen Erkki Tuomioja (sd) totesi, että koska Ruotsi haluaa pysyä sitoutumattomana, ei se halua liian pitkälle liittoutua Suomenkaan kanssa.

Marssiiko Ruotsi Natoon?

Entiset ulkoministerit Tuomioja ja Kanerva eivät kuitenkaan usko Ruotsin hakevan viiden vuoden sisällä läntisen sotilasliiton jäseneksi.

- Ruotsissa kaikkien merkittävien puolueiden yhteisnäkemys on oltava, ennen kuin voidaan tehdä mitään ratkaisevia siirtoja tässä asiassa, muistutti Kanerva.

Suurlähettiläs Nyberg ei pitänyt kysymykseen vastaamista mahdollisena, koska kukaan ei tiedä, mikä tilanne on viiden vuoden kuluttua.

Yhteistyön lisääminen kiinnostaa molempia maita

Ruotsin Nato-selvityksessä todettiin, että Ruotsin puolustusyhteistyön lisääminen Suomen kanssa voisi tuoda Ruotsille myös riskejä. Nyberg, Tuomioja ja Kanerva eivät tästä kuitenkaan huolestuneet.

- Se, mitä me teemme, etenee askel askeleelta ja on molempien puolustuksen ja kustannustehokkuuden kannalta hyödyllistä, uskoo Tuomioja.

Nyberg muistutti, etteivät yhteistyön muodollisuudet, kuten sopimusten tekeminen, ole tällä hetkellä oleellisia. Tärkeämpää on yhteistyön syventäminen.

- Olihan se aika merkittävää, että Hornetit hyökkäsivät ja Gripenit puolustivat viime viikolla sotaharjoituksessa Gotlannissa. Emme me olisi sellaista voineet vielä vuosi sitten edes kuvitella, maalasi Nyberg.