Koe uusi yle.fi

Mieltymys lihaan on syvällä ihmisessä – uudet tuotteet voivat tuoda helpotusta vegetaristinkin lihan himoon

Ruokamarkkinoille tulleet lihaa korvaavat uutuustuotteet ovat nosteessa. Niitä kiitetään helppokäyttöisiksi ja niiden uskotaan madaltavan kynnystä siirtyä kasvisruokavalioon.

Kotimaa
Nyhtökauraa.
Nyhtökauraa.Jari Kovalainen / Yle

Turun yliopiston elintarvikekehityksen professori Anu Hopia on pyrkinyt tutustumaan uusiin lihaa korvaaviin kasvi- tai maitoperäisiin tuotteisiin heti, kun ne ovat tulleet markkinoille. Ne kiinnostavat Hopiaa sekä ammatillisesti että tavallisena kuluttajana.

Hopia uskoo, että ne voivat löytää käyttäjänsä.

– Elintarvikekehityksessä käyttömukavuus ja helppous on yksi ihan selkeä draiveri. Tiedetään, että kuluttajat sitä arvostavat. Onhan ymmärrettävää, että helppoja, maistuvia ja edullisia ratkaisuja me meidän arkiseen ruokatalouteemme kaivataan.

Ylen verkkosivuilla käydyssä keskustelussa myös lukijat kertovat mielipiteitään uusista lihankorvikkeista. Monet painottavat sitä, että uudet tuotteet, kuten nyhtökaura ja härkis, helpottavat ruoanlaittoa ja sitä kautta tuovat monipuolisuutta kasvisruokavalioon.

”Pitää muistaa sekin, että kukin meistä on oppinut valmistamaan ruokaa tietyllä tavalla eikä aina jaksa opetella uutta. Jos ruokavaliotaan haluaa muuttaa ekologisempaan tai eettisempään suuntaan vaivattomasti, se on näillä korvikkeilla helppo tehdä.”

Korvike vai vaihtoehto?

Anu Hopian korvaan sana "lihankorvike" kalskahtaa huonolta. Hän puhuu mielummin vaihtoehdosta.

Tuotteiden valmistajat itsekin kuitenkin tuovat esiin sitä, että uudet kasvis- ja maitojalosteet voivat korkean proteiinipitoisuutensa, käyttöominaisuuksiensa ja jopa ulkonäkönsä ansiosta korvata lihan. Miksi kasviperäisen tuotteen pitää näyttää lihalta?

Keskustelusta kysymykseen löytyy useita vastauksia.

”Näillä lihan näköisillä ruoilla poistetaan ennakkoluuloja ja kahtiajakoa liharuokien ja kasvisruokien väliltä sekä sitä ajatusmaailmaa, että lihansyönnin lopettaminen on pelkkää ilotonta kieltäytymistä.”

Anu Hopian mukaan lihassa on useita ominaisuuksia, jotka me koemme joko luontaisesti tai opitusti miellyttäviksi. Siksi Hopia pitää ymmärrettävänä, että kun haetaan vaihtoehtoja eläinperäisille tuotteille, niihin haetaan samoja ominaisuuksia kuin lihalla on. Silloin ne on helpompi ottaa osaksi arkea.

Lihan himo

Keskustelusta nousee esiin sekin huomio, että kasvissyöjäkin voi aina välillä haaveilla lihasta, himoita makkaraa ja rasvaista grilliruokaa.

”Olen ollut viimeiset 20 vuotta pescovegetaristi (kasvis-kala-ruokavalio), mutta koko sen ajan olen haaveillut kunnon makkarasta ja lihapiirakasta.”

”Ei pointti ole, että kasvis näyttäisi lihalta, vaan että kasviksista saa monipuolisempaa ja tavanomaisesta kasvismielikuvasta poikkeavan näköistä ruokaa. Että voi välillä syödä vaikka ns. epäterveellisesti grillillä rasvaa ja suolaa, vaikka ei haluakaan tapettuja elämiä ruuakseen.”

Anu Hopia sanoo, että mieltymyksellä lihaan, sen niinsanottuun umamiin makuun, voi olla biologinen perusta. Umami maku voi olla ihmiselle samalla tavalla signaali proteiineista kuin makea maku on signaali sokerista.

– Täyteläinen lihaisa maku tulee proteiinien pilkkoutumistuotteista, tietyistä aminohapoista ja glutamiinihaposta erityisesti. Myös lihan tuoksu ja rakenne ovat sellaisia, että ne on opittu kulttuurisesti kokemaan miellyttävinä ominaisuuksina, selvittää Hopia.

Niin ikään kypsennetyn lihan purutuntumalla on merkitystä, sanoo Hopia. Lihan rakenne on säikeinen ja kun lihaa puraisee, lihasneste, jossa maku piilee, vapautuu mellyttävästi suuhun.

”Ruokaan ja ruokailuun liittyy paljon tunteita ja muistoja. Haluan syödä välillä sitä mistä lapsena pidin, vaikka olenkin kasvissyöjä.”

Mieltymys lihaan selittyy myös ruokamuistoilla ja sillä voi selittyä myös vegeteristin makkaranhimo. Grillimakkaraan liittyy mukavia muistoja lapsuuden nuotiohetkistä ja retkistä.

Kasvikset kasviksina

Vaikka kuluttajat ovat ottaneet uudet jalosteet kiinnostuneina vastaan, monet kuitenkin toteavat keskustelussa, että haluavat syödä jatkossakin kasvikset kasviksina – ei jalosteina ja eineksinä.

”Olen ollut kasvissyöjä 30 vuotta eikä minulla ole koskaan ollut tarvetta käyttää lihankorvikkeita tai yrittää tehdä kasvisruuasta liharuokaa muistuttavaa. Lihankorvikkeissa on mielestäni ongelmallista se, että niissä kasvikset käyvät läpi pitkän prosessoinnin. Syön mieluiten mahdollisimman yksinkertaista prosessoimatonta ruokaa, kasvikset omana itsenään, itseltään maistuvina, silloin niiden hienot maut pääsevät parhaiten oikeuksiinsa.”

Anu Hopia sanoo, että tässä ollaan nyt ruokakulttuurin ytimessä.

– Se on äärimmäisen monimuotoista ja jokainen voi tehdä omat ruokavalintansa oman elämäntilanteensa, mahdollisuksiensa ja arvojensa mukaisesti.

Nyt on härkäpapusesonki. Menkää kauppaan, ostakaa, valmistakaa ruoaksi ja maistakaa.

Anu Hopia

Se, että uusia tuotteita tuodaan markkinoille, niin eihän se sitä tarkoita, että kaikkien pitää niitä syödä. Jos ne löytävät käyttäjäkuntansa, ei se ole keneltäkään pois, painottaa Hopia.

Tavallisena kuluttajan Hopia haluaa kuitenkin nostaa esiin nyt pinnalla olevien tuotteiden raaka-aineet. Hopia iloitsee siitä, että kaura, härkäpapu ja herneet ovat nekin alkaneet herättää taas kiinnostusta.

– Nyt on härkäpapusesonki. Menkää kauppaan, ostakaa, valmistakaa ruoaksi ja maistakaa. Se on hieno raaka-aine, joka on ollut osana meidän ruokakulttuuriamme jo varhaiselta keskiajalta lähtien.